Ukraina-tuesta tuli osa poliittista peliä – Komissaari: Budjettikriisiin ajautunut Saksa on "niin keskittynyt sisäisiin asioihinsa"
Saako Ukraina Euroopalta joululahjaksi sen, että EU-maat eivät saa sovittua pitkäaikaisesta tuesta puolustussotaa käyvälle maalle?
Tämä kysymys nousee Brysselissä nyt väistämättä esille yhä taajemmin, koska Ukrainan pitkäaikainen tuki on muuttunut osaksi poliittista budjettipeliä.
STT haastatteli torstaina komission päärakennuksessa itävaltalaista budjettikomissaaria Johannes Hahnia osana toimittajaryhmää. Haastattelussa Hahn piti kiinni kahdesta asiasta, jotka etenkin yhdessä viittaavat Ukraina-avun pysyvän toistaiseksi jumissa.
Ensiksikin Unkarin oikeusvaltio ei ole Hahnin mukaan pisteessä, jossa siltä jäädytettyjä varoja vapautettaisiin. Yleistä tietoa kuitenkin on, että Unkarin ja Ukrainan rahat ovat jo pitkään liittyneet yhteen ainakin Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ajattelussa.
Tästä syystä Brysselissä on jo hyvä tovi puhuttu ratkaisuna maksimissaan vuoden kestävästä Ukraina-avusta. Syynä on se, että sellaisen voisi järjestää 26 jäsenmaan kesken ilman Unkaria.
Hahnin mukaan Ukraina-avusta täytyy kuitenkin päättää samassa paketissa, kun EU:n muita pitkän aikavälin rahoitustarpeita tarkastellaan uudestaan. Tämä vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.
Hahn sanoo myös varasuunnitelmia olevan, mutta ei aio paljastaa niitä.
– Rehellisesti minulla on joitain vaihtoehtoisia skenaarioita. Mutta en ole kiinnostunut antamaan jo tässä vaiheessa kenellekään liikkumavaraa olla tekemättä sopimusta joulukuussa, hän sanoi.
Yksi syksyn mittaan toistuvasti esitetyistä kysymyksistä on se, valitsiko EU-komissio Ukraina-tuen kanssa väärän lähestymistavan.
Komissio päätti kytkeä 50 miljardin euron monivuotisen Ukraina-tuen samaan tarkasteluun unionin muiden pitkäaikaisten rahoitustarpeiden kanssa, kun vuoteen 2027 saakka ulottuvaa rahoituskehystä tarkastellaan uusiksi. Ukraina-paketti koostuu sekä lainoista että avustuksista.
Ratkaisua voi kuvata tosielämän sovellukseksi elokuvien tikittävästä pommista, joka pitää saada purettua ennen räjähdystä. Tässä tapauksessa komissio haluaisi pommin purkamisen johtavan siihen, että budjettiin tulisi kaikkiaan 66 miljardia euroa uutta rahaa jäsenmailta.
Komission rakentama pommi sisältää siis nyt kuitenkin yhden sijaan kaksi purettavaa osaa: Unkarin tavanomaisen vastustuksen Ukraina-tuelle ja jäsenmaiden normaalit rahamurheet. Jälkimmäiset tarkoittavat eri tärkeysjärjestystä unionin rahankäytössä ja haluttomuutta rahoittaa unionin budjetteja avokätisesti.
Hahn katsoo kuitenkin, että Unkarin tai tiukan budjettikurin maiden sijaan tämän hetken suurin ongelma on Saksan taloustilanne. Maahan iski mittava budjettikriisi, koska sen perustuslakituomioistuin katsoi pandemian aikaisten lainojen ohjaamisen ilmastotoimiin laittomaksi.
– Saksa on niin keskittynyt sisäisiin asioihinsa, ettei sillä kirjaimellisesti ole aikaa käsitellä tätä asiaa, Hahn sanoi.
Ukraina-rahat ovat siis ainakin toistaiseksi jumissa, mutta Unkarille on nykytietojen valossa menossa 920 miljoonaa euroa. Kyse on vihreään siirtymään tarkoitetun Repower EU -rahoituksen ennakosta.
Hahn ei näe asiassa ongelmaa, koska rahoitusta ei ole kytketty ehdollisuusmekanismiin, jolla Unkarin rahaa on jäädytetty. Mekanismin mukaan Unkarin EU-rahoja pidetään jäädytettynä, kunnes maa korjaa oikeusvaltionsa tilaa.
Ainakin Euroopan parlamentin suunnalta asiasta on kuitenkin luvassa kovistelua. Kyse on siitä, voiko Unkari kuitenkin rikkoa EU:n yleisiä rahankäytön periaatteita.
Parlamentin puolella pääneuvottelijana oikeusvaltiomekanismia koskevassa neuvotteluryhmässä oli kokoomuslainen Petri Sarvamaa. Hän sanoo STT:lle tekstiviestitse, että parlamentti laittaa komission asiassa tiukkaan laillisuussyyniin.
– Vaikka EU-budjetin oikeusvaltiopykälä ei ulotu tähän rahoituserään, täytyy meillä olla varmuus siitä, että Unkarissa toimii sisäinen valvonta. Ja sehän juuri on kyseenalaista, koska tuomioistuinvalta ei tällä haavaa ole vallanpitäjistä riippumaton, Sarvamaa viestittää.