Tutkijan mukaan Saksan Merzin puheet ovat seisminen muutos – "Voidaan odottaa isojakin päätöksiä"
Seisminen muutos. Sellaisen määritelmän Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Ronkainen sanoo kuulleensa Saksan tulevan liittokanslerin Friedrich Merzin vaali-illan kommenteista.
Hänen mielestään seisminen muutos kuvaa osuvasti Merzin sanojen merkitystä. Jonkinlaiset mannerlaatat vaikuttavat tosiaan olevan liikkeellä.
Saksan liittopäivävaalit voittanut Merz sanoi muun muassa, että Euroopan pitää itsenäistyä Yhdysvalloista. Hän myös syytti Yhdysvaltoja vaalivaikuttamisesta ja rinnasti sen toimet Venäjään. Merz on myös sanonut, että kesällä näemme, onko nykyisenlaista Natoa enää olemassa.
Ronkaisen mukaan muutos Saksan ulkopolitiikassa on näiden kommenttien perusteella merkittävä. Nykyisen liittokanslerin Olaf Scholzin kaudella Saksan toimintaa leimasi epävarmuus ja johtajuuden puute.
Muutos on merkittävä myös Merzin itsensä ajattelussa.
– Hän on aiemmin ollut vahva transatlanttisten suhteiden puolustaja, joka on uskonut Natoon ja Yhdysvaltain kanssa tehtävään yhteistyöhön. Merzin kommentit osoittavat, kuinka isoja ja nopeita mullistuksia maailmassa nyt tapahtuu, Ronkainen pohtii.
Se kuitenkin jää vielä nähtäväksi, millaista muutosta Merzin sanat tarkoittavat käytännössä. Vai tarkoittavatko mitään?
Ronkainen huomauttaa, että Saksan oma talous on tällä hetkellä melko kurjassa jamassa. Euroopan strategisen autonomian kohentaminen maksaisi kuitenkin myös valtavan paljon.
Jos Saksa mielii kehittämään Euroopan puolustusta vaihtoehdoksi Natolle, pitäisi Saksan itsensäkin olla valmis kaivamaan kuvetta melko syvältä.
– Saksassa on arvioista riippuen 500–800 miljardin euron suuruinen investointivaje esimerkiksi puolustukseen liittyvän infarstruktuurin suhteen. Saksan internet ja rautatiet ovat kansainvälisiä vitsejä, eikä Nato-joukkojen mobilisointi onnistuisi tällä hetkellä Saksan läpi, sillä heidän oma infransa on niin rapistunut, Ronkainen sanoo.
Saksan pitäisi Ronkaisen mukaan muuttaa suhtautumistaan muun muassa yhteisvelkaan, sillä EU-tasolla on virinnyt keskustelu yhteisvelkaan perustuvasta puolustusrahastosta.
– Jotta Merzin sinänsä voimakkaat puheet olisivat jotain muutakin kuin vain retoriikkaa, vaatisi se saksalaisten aika tiukkojen velkaan liittyvien käsitysten muuttamista, Ronkainen pohtii.
Iso kysymys on Saksan perustuslakiin kirjattu velkajarru, joka rajoittaa Saksan valtiontalouden vuotuisen alijäämän 0,35 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Velkajarrusta ja taloudesta syntyneet kiistat olivat keskeisin syy myös Scholzin hallituksen kaatumiselle marraskuussa 2024. Velkajarrun poistaminen tai muuttaminen edellyttää Saksan perustuslain muuttamista, mikä vaatii liittopäivillä kahden kolmasosan enemmistön.
Ronkaisen mukaan vaalien jälkeen on odotettavissa, että velkajarruun olisi tulossa muutoksia.
Merz yllätti kaikki maanantaina sanomalla, että velkajarrua uudistettaisiin jo ennen kuin uusi parlamentti kokoontuu. Tätä selittää Ronkaisen mukaan se, että vanhassa parlamentissa CDU/CSU:lla, SPD:llä ja vihreillä on riittävä kahden kolmasosan enemmistö, kun uudessa parlamentissa kompromissiin tarvittaisiin mukaan myös vasemmistolainen Linke.
Uudessa parlamentissa osin äärioikeistolainen AfD -puolue on puolueista ainoa, joka torjuu täysin velkajarruun tehtävät muutokset. Yksin puolue ei kuitenkaan pysty muutoksia estämään.
– Se, millainen velkajarrun uudistuksesta tulee, määrittää hyvin paljon Saksan vastausta sen omaan taloustilanteeseen ja Donald Trumpin aiheuttamaan maailmanpolitiikan kriisiin.
– Jos Saksa saa velkajarrua muutettua ja löysättyä suhtautumistaan yhteisvelkaan, silloin voidaan odottaa isojakin päätöksiä, joilla on paljon merkitystä koko Euroopan tasolla.
Olennaista on myös se, kuinka nopeasti Saksa kykenee saamaan muutoksia aikaan.
Ronkaisen mukaan velkajarrun muuttamiseen tähtäävät perustuslailliset muutokset vaatisivat Saksassa normaalitilanteessa paljon aikaa. Sama pätee suhtautumisessa yhteisvelkaan.
Nyt ei kuitenkaan eletä normaaliaikoja. Merz on itse sanonut, että Saksaan tarvitaan hallitus pääsiäiseen mennessä ja maan on kyettävä isoihin päätöksiin nopeasti.
– En lähde ennustamaan mitään, mutta elämme niin poikkeuksellisia aikoja, että yhdessä viikossa voi tapahtua enemmän isoja muutoksia kuin normaalisti vuodessa. Kriisiaikoina Euroopassa on saatu ennenkin nopeasti päätöksiä aikaan.
Ronkaisen mukaan Merzin vauhdikas alku antaa olettaa, että hän voisi nousta merkittäväksi eurooppalaiseksi johtajaksi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Britannian pääministerin Keir Starmerin rinnalle.
Sellaista Eurooppa tarvitsisi yli 80 miljoonan asukkaan Saksasta suorastaan huutavasti.
– Paljon riippuu siitä, miten Saksa ja Ranska onnistuvat puhaltamaan yhteen hiileen. Vielä on liian aikaista arvioida, miten tässä käy. Näemme sen sitten, kun Saksan hallitus on saatu kasaan, Ronkainen sanoo.
Iso huomio Saksan vaaleissa on myös osin äärioikeistolaisen AfD:n nousu. Puolue kaksinkertaisti tuloksensa viime vaaleista keräten nyt 20,8 prosenttia äänistä.
Ronkaisen mukaan AfD:n nousussa on kyse yleiseurooppalaisesta ilmiöstä, jossa laitaoikeistolaiset puolueet vakiintuvat ja kasvattavat asemaansa.
Hallitukseen AfD:n on kuitenkin turha mieliä. Merz on sanonut, ettei hän suostu puolueen kanssa yhteistyöhön. Ennen vaaleja puhuttanut palomuuri siis tuntuu pitävän.
Ronkaisen mukaan AfD:n vaikutus näkyy kuitenkin laajemmin muun muassa Merzin omassa ajattelussa ja hänen puolueessaan kristillisdemokraattisessa CDU:ssa.
Tiukasta maahanmuuttopolitiikasta on tullut keskustaoikeistolaisessa puolueessa valtavirtaa. Merzin tuleva hallitus tekee luultavasti merkittäviä tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan
Merkittävää on sekin, että jakossa AfD on Saksan suurin oppositiopuolue liittopäivillä. Odotettavissa on, että puolue saa parlamentista merkittäviä paikkoja. Jatkossa se saa myös aiempaa enemmän näkyvyyttä ja palstatilaa.
– Yhteenvetona voisi sanoa, että AfD vetää keskustaoikeistoa enemmän oikealle ja samalla se normalisoi äärioikeistolaisia teemoja.