Tutkija: Puheille Euroopan kohtalonhetkistä on katetta, jos laitaoikeisto nousee – Yksi asia huolestuttaa erityisesti
Euroopan laitaoikeiston noususta on puhuttu viime aikoina paljon huolestuneeseen sävyyn.
Monissa puheenvuoroissa on heitelty ilmoille uhkakuvia koko Euroopan unionia muuttavasta käänteestä, jos laitaoikeistopuolueet kasvattavat valtaansa eurovaaleissa.
On puhuttu jopa Euroopan kohtalonhetkistä.
Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan kohtalonhetkiä korostaville näkemysille löytyy ihan aidosti myös katetta.
Laitaoikeistopuolueet ovat saamassa kannatusta nimenomaan isoissa EU-maissa kuten Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Hollannissa ja Puolassa.
Europarlamentin tasolla se tarkoittaa, että konservatiivisen ja euroskeptisen ECR:n sekä nationalistisen ja eurokriittisen ID:n paikkaluku kasvaa.
Ja aina kun joku nousee, se tapahtuu muiden kustannuksella. Tällä kertaa Euroopan parlamentin keskiryhmät ovat menettämässä kannatustaan.
Se vaikuttaa väistämättä vallan jakautumiseen europarlamentissa.
Tappiota povataan etenkin vihrervasemmistolaisille puolueille sekä liberaalien Renew-ryhmälle, johon keskustakin kuuluu.
Parlamentin suurin puolue EPP saattaa sekin menettää jokusen paikan, mutta säilyy kuitenkin selvästi suurimpana puolueena. Suomesta EPP:hen kuuluu pääministeripuolue kokoomus.

Iso kysymys vaalien alla on ollut se, alkaako EPP tehdä enemmän yhteistyötä ECR:n kanssa. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei ole sulkenut yhteistyön mahdollisuutta pois, vaikka kysymys onkin jakanut kokoomuslaisia.
Miettisen mukaan yhteistyö EPP:n ja ECR:n välillä luultavasti lisääntyy. Puolueet tarvitsevat kuitenkin isoissa kysymyksissä mukaan jonkin kolmannen puolueen.
Laitimmaista oikeistoa edustava ID ei kokoomukselle ja EPP:lle käy. Siksi edessä voi olla tie, jossa EPP joutuu hakemaan yhteistyön säveliä edelleen vasemmisto- ja liberaalipuolueiden suunnalta, koska muut puolueet taas karsastavat ECR:ää.
Suomesta ECR:ään kuuluu hallituspuolue perussuomalaiset.
Miettisen mukaan europarlamentin voi olla jatkossa entistä vaikeampaa löytää yhteistä näkemystä isoihin kysymyksiin.
Sellaiseen Euroopalla ei olisi juuri nyt varaa. Edessä on isoja ja akuutteja kriisejä ilmastonmuutoksesta, globaalista kilpailusta ja Ukrainan sodasta lähtien. Ne kaikki vaatisivat yhtenäisyyttä eripuran sijaan.
– Avoin kysymys on se, mihin kehitys johtaa, jos europarlamentti ei saa muodostettua yhtenäistä näkemystä isoista kysymyksistä ja yhteinen toimintakyky heikkenee, Miettinen sanoo.
Hänen mukaansa kehitys voi johtaa siihen, että esimerkiksi ilmasto- ja talouspolitiikkaa koskevia päätöksiä joudutaan tekemään enemmän kansallisella tasolla.
Ongelma on vain se, että isot kysymykset vaatisivat nimenomaan EU:n yhteistä linjaa, jotta niillä olisi enemmän vaikuttavuutta.
– Europarlamentti yleensä on ollut eurooppalaisista instituutioista kaikkein eteenpäinkatsovin ja kunnianhimoisin. Se kunnianhimon taso voi laskea ja heikentää EU-lainsäädäntöä, jos laitaoikeisto kasvattaa suosiotaan.

Haasteita laitaoikeiston nousu aiheuttaa Miettisen mukaan erityisesti ilmastopolitiikalle, jossa europarlamentin roolilla on enemmän merkitystä.
Ilmastopolitiikan kompurointi olisi hänen mukaansa huolestuttavaa, koska ilmastonmuutoksen torjunnassa eletään tällä hetkellä hyvin kriittisiä vuosia.
EU:lla on vielä paljon tehtävää, jotta tavoite hiilineutraalittomuudesta vuoteen 2025 mennessä voidaan saavuttaa. Seuraavan viiden vuoden aikana pitäisi saada päätöksiä, jotka väistämättä tarkoittavat kiristyksiä teollisuudelle, liikenteelle ja energiankäytölle. Jo tehtyjen päätösten toimeenpano on sekin iso asia.
– Tilanne on kuitenkin se, että jo nyt puhutaan tavoitteista peruuttamisesta. Ilmastopolitiikka voi merkittävästi vaikeutua, jos ilmastotoimiin kriittisesti suhtautuvat ryhmittymät saavat enemmän sananvaltaa.
Turvallisuuspolitiikan osalta Miettinen ei kuitenkaan olisi niin huolissaan.
Europarlamentin rooli Venäjä-politiikassa tai Ukrainan tukemisessa ei ole niin merkittävä, että laitaoikeiston nousu kykenisi horjuttamaan EU:n yhteistä linjaa.
Huolta herättää ennemmin se, mitä laitaoikeiston nousu eurovaaleissa kertoo EU:n jäsenmaiden sisäpoliittisesta kehityksestä. Kertooko se siitä, että laitaoikeisto on nousemassa tulevissa kansallistason vaaleissa valtaan useissa jäsenmaissa?
Sillä olisi paljon isompi vaikutus siihen, miten EU tukee Ukrainaa tai millaista Venäjä-politiikkaa se harjoittaa.
Monissa Euroopan laitaoikeistopuolueissa ymmärretään Venäjää ja suhtaudutaan kriittisesti Ukrainan tukemiseen.

Miettinen kuitenkin huomauttaa, ettei Euroopan laitaoikeisto suinkaan ole mikään yhtenäinen ryhmittymä. Mielipide-eroja on paljon.
Yhteistä agendaa eri maista tulevilla laitaoikeistopuolueilla on vaikea löytää.
– Näiden puolueiden ytimessä on vahvasti kansallisen edun puolustaminen. Se menee kaiken muun edelle. Siltä pohjalta on hyvin vaikea muodostaa yhteiseurooppalaisia tavoitteita, koska kansalliset intressit vaihtelevat paljon maittain, Miettinen pohtii.
Se on yksi asia, miksi laitaoikeiston noususta ei välttämättä tarvitse voimakkaasti huolestua. Vaikka sen valta kasvaisi, yhtenäistä laitaoikeistopolitiikkaa ei synny.
– Sanoisin niin, että edessä voi olla enemmän protestointia ja päätöksenteon hidastamista, mutta mitään suurta EU-politiikan muutosta emme luultavasti näe.

Mielenkiintoinen seurattava eurovaaleissa on Miettisen mukaan Italian pääministeri Giorgia Meloni ja hänen puolueensa Italian veljet.
Meloni suhtautuu penseästi Venäjään, vastustaa Ukrainan sotaa ja kannattaa Ukrainan tukemista. Hän pyrkii niissä ja muutamissa muissakin asioissa vahvasti keskustaoikeistolaisen EPP:n kylkeen.
Mutta yhtäältä Meloni korostaa kansallista etua. Hänen puolueensa on vastustanut vaatimuksia puuttua tiukemmin Unkarin ja Puolan oikeusvaltiorikkomuksiin. Meloni myös pyrkii myös rakentamaan yhteistyötä Marine Le Penin johtaman Ranskan äärioikeistolaisen puolueen ja muiden eurooppalaisten kansallismielisten puolueiden kanssa.
Miettisen mukaan on kiinnostavaa seurata, kumpaan suuntaan Melonin politiikka enemmän kallistuu. Sillä on paljon merkitystä koko EU:n kannalta.
Europarlamentin suurin ryhmä EPP ei ole sulkenut pois yhteistyötä Melonin kanssa
– Asetelmat on tässä mielessä auki enemmän kuin ehkä osaamme ajatellakaan.