Tutkija: Etelä- ja Länsi-Suomen jokien tulvahuippu vaikuttaisi olevan ohi – järvet jatkavat nousuaan

Kevään tulvahuippu eteläisen ja läntisen Suomen joissa näyttää olevan ohi, arvioi tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta. Hänen mukaansa järvien vedenpinnat kuitenkin jatkavat vielä monin paikoin nousuaan.

–  Esimerkiksi Pirkanmaalla Tampereen itäpuolella sijaitsevissa järvissä vedenpinta nousee todennäköisesti korkeammalle kuin kertaakaan 2000-luvulla, Myllyniemi arvioi.

Myös Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien tulvat ovat kääntyneet pääosin laskuun. Yksi Etelä-Pohjanmaan suurimmista järvistä, Kuortaneenjärvi, tulvii vielä tällä viikolla.

–  On mahdollista, että siellä alimmat vapaa-ajan asunnot kastuvat, Myllyniemi sanoo.

Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vesistöt puolestaan tulvivat Myllyniemen mukaan kahdessa osassa. Tulvan ensimmäinen huippu tapahtuu lähipäivinä ja toinen lähiviikkoina, kun säät jälleen lämpenevät, Myllyniemi sanoo.

–  Tälle viikolle osuva ilmojen viileneminen katkaisee tulvan nousun Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Myllyniemi sanoo.

–  Tulvan toinen huippu lähiviikkoina tulee olemaan näistä kahdesta suurempi.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on Myllyniemen mukaan ollut viikonloppuna jonkin verran ongelmia jokiin muodostuneiden jääpatojen kanssa.

Jääpato syntyy, kun jäät lähtevät joessa liikkeelle, mutta tarttuvat jossain kohtaa jokea kiinni niin, etteivät ne pääse enää etenemään.

Muun muassa Kalajoella Alavieskan kohdalla oli viikonloppuna jääpatoja, jotka nostivat vedenpintaa, Myllyniemi kertoo. Hänen mukaansa ongelmat jääpatojen kanssa voivat jatkua vielä kuluvalla viikolla.

–  Paksu teräsjää saattaa pidätellä isoakin vesimassaa. Jääpatoja on loppukeväästä ennakoitu tekemällä jääsahauksia, jolloin lautoista tulee pienempiä ja ne hajoavat helpommin, Myllyniemi sanoo.

–  Toinen temppu on laskea jään päälle tummempaa vettä ennen kuin jäät alkavat sulaa. Tumma vesi sitoo auringonsäteilyä.

Lapissa tulvahuippu on edessä vasta touko–kesäkuun vaihteessa. Jokien virtaamat ovat Myllyniemen mukaan tosin lähteneet Lapissakin jo nousuun. Esimerkiksi Tornionjoen vedenpinta on nousussa.

–  Lapissa oli alkutalvella tavallista vähemmän lunta, mutta nyt kevään mittaan tilanne on kehittynyt niin, että Tunturi-Lapissa lunta onkin tavanomaista enemmän, Myllyniemi sanoo.

–  Mitään tulvan aiheuttamia ongelmia ei vielä kuitenkaan ole Lapissa nähty.

Myllyniemen mukaan sulamisajan sää vaikuttaa merkittävästi Lapin tulvien muodostumiseen. Hän povaa alueen tulvista tänä keväänä keskimääräisiä tai hieman keskimääräistä suurempia.

–  Sen tarkemmin ei vielä voi sanoa, koska sulaminen ei ole kunnolla käynnistynyt, Myllyniemi toteaa.

–  Etelässä kaikki tapahtuu ehkä muutamassa päivässä, mutta Lapissa tulvan nousua voi seurata useamman kuukauden ja spekuloida, minkälaisia vahinkoja siitä saattaa aiheutua.

Sää vaikuttaa tulviin toki muuallakin maassa. Nyt nähty tilanne, jossa sää ensin lämpenee ja sitten viilenee, vähentää Myllyniemen mukaan tulvimista.

–  Se pienentää tulvahuippua huomattavasti. Pahin tilanne taas syntyisi, jos kesken sulamisen tulisi vielä vesisade päälle, Myllyniemi sanoo.