Toinen kirjoittajista sanoo kirjoittaneensa Viestikoekeskus-juttua tekstiviestin verran – toisen epäillään tuoneen salaisen materiaalin Brysselistä jo vuonna 2014
Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä kuullaan tiistaina syytteen saaneita toimittajia. Syyttäjä vaatii HS:n 16. joulukuuta 2017 julkaisemasta artikkelista ja sen jälkeen julkaistavaksi aiotusta juttusarjasta rangaistusta kolmelle lehden toimittajalle.
Syyttäjän mukaan artikkelit sisälsivät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäväksi määrättyä tietoa. Kaikki syytetyt kiistävät syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä.
Syyttäjä katsoo syytettyjen – kahden kirjoittajan ja yhden esimiehen – olevan yhdessä vastuussa artikkelista. Puolustuksen tähän mennessä esille tuomien asioiden, esitutkintamateriaalin julkisen osion ja STT:n muualta saamien tietojen perusteella heidän roolinsa kuitenkin eroavat toisistaan.
STT:n tietojen mukaan salaisten sotilastiedustelutietojen epäillään vuotaneen HS:lle jo vuonna 2014 Brysselissä.
Yksi syytetyistä, Tuomo Pietiläinen, haastatteli tuolloin EU:n sotilasesikunnan sotilastiedustelun silloista päällikköä Georgij Alafuzoffia ja sai syystä tai toisesta samalla muistitikun.
Tietovuotoa koskeva esitutkinta on kesken keskusrikospoliisissa (KRP), eikä oikeudenkäynnissä ole otettu kantaa siihen liittyviin seikkoihin. Alafuzoff on julkisuudessa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Poliisin mukaan Pietiläinen teki vuoden 2014 lopun jälkeen Puolustusvoimille sellaisia tietopyyntöjä, joiden tekeminen ei olisi ollut mahdollista, ellei hänellä olisi ollut ”kyseinen asiakirja” jo hallussa.
Jutun toiseksi kirjoittajaksi merkitty Laura Halminen on sanonut kuulusteluissaan, että Pietiläisen osalta juttuprojekti alkoi jo aiemmin vuonna 2017 ja että hän itse tuli siihen mukaan marraskuussa 2017 Pietiläisen aloitteesta. Hän sanoi olleensa hankkeessa mukana vastentahtoisesti ja ikään kuin Pietiläisen assistenttina.
Puolustuksen mukaan Halmisen esimies määräsi hänet Pietiläisen avuksi.
Halmisen puolustuksen mukaan Pietiläinen loi artikkelin järjestelmään marraskuun lopussa 2017, minkä jälkeen Halminen muokkasi juttua kahdesti. Näillä kerroilla Halminen kirjoitti yli 23 000 merkkiä pitkään juttuun kaikkiaan 160 merkkiä eli tekstiviestin verran ja poisti siitä 12 merkkiä.
Puolustuksen mukaan Halminen tiesi, että Pietiläisen hallussa oli salassa pidettävää aineistoa. Hän kuitenkin kiistää tienneensä ennakolta, miten sitä mahdollisesti hyödynnetään artikkelissa. Kuulusteluissa Halminen sanoi saaneensa Pietiläiseltä sotilastiedustelun asiakirjoja tulosteina.
Politiikan ja talouden osaston ja myös Pietiläisen esimiehenä työskennelleen Kalle Silfverbergin asema on puolustuksen mukaan ollut toimituksen ja johdon välissä. Puolustuksen mukaan Silfverberg ei osallistunut kokouksiin, joissa juttujen julkaisupäätöksiä tehtiin eikä päättänyt kyseisestäkään artikkelista.
Silfverbergin tehtäviin kuului huolehtia muun muassa työajan kohdentamisesta osastolla.
Jutun julkaisupäätöksen on puolustuksen mukaan tehnyt lehden toimituksen johto eli Silfverbergin yläpuolella oleva henkilö tai henkilöt. Toimituspäällikkö Esa Mäkistä ja vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä epäiltiin rikoksesta esitutkinnassa. Syyttäjä ei nostanut syytteitä heitä vastaan, sillä heidän tietoisuudestaan ei saatu näyttöä.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.