TK: Lasten pituuskasvussa on tapahtunut yllättävä käänne – tutkijoilla ei yksiselitteistä vastausta
Maailmanlaajuinen vertailu lasten kasvun ja elinympäristön yhteydestä paljastaa yllättävän käänteen lasten pituuskasvussa, kertoo Tieteen Kuvalehti.
Nature-tiedeaikakauslehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että 5–19-vuotiaat lapset ja nuoret ovat keskimäärin pidempiä maaseudulla kuin kaupungeissa.
Aikaisemmin tilanne on ollut päinvastainen. Käänne on tapahtunut kolmen viime vuosikymmenen aikana.
Ero kaupunkien ja maaseudun välillä on tasoittunut ja joissakin paikoissa kääntynyt maaseudun eduksi.
Uusi kehityskulku on erityisen näkyvä rikkaissa maissa. Tutkijat nostavat esimerkeiksi etenkin Yhdysvallat ja Britannian.
Vielä vuonna 1990 kaupunkilaislapset olivat keskimäärin pidempiä kuin maalla asuvat. Tosin korkean tulotason maissa ero oli merkityksetön.
Vuonna 2020 lasten keskipituus sekä kaupungeissa että maalla oli kasvanut ja joissakin maissa ero kaupungin ja maaseudun välillä oli tasoittunut. Toisissa maissa maalaislapset taas olivat venyneet kaupunkilaisia ikätovereitaan pidemmiksi.
Tutkijoilla ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, mistä käänne johtuu.
Tähän asti kaupunkilaislasten korkeampi keskipituus on selittynyt siitä, että kaupungeissa terveyspalvelut ovat helpommin saatavilla ja koulutuksen ja ravitsemuksen taso on parempi kuin maaseudulla.
Maailmanlaajuisen keskiarvon muutos voi johtua siitä, että kaupunkilaisten terveydentila on heikentynyt tai maaseudun asukkaiden terveydentila on parantunut.
Yksi mahdollinen selitys on myös se, että erot ovat tasoittuneet, kun maalta on muuttanut yhä enemmän ihmisiä kaupunkeihin. Tutkijoiden mukaan muuttoliike ei kuitenkaan riitä selittämään muutosta.
Vaikka koko maailman mittakaavassa erot ovat tasoittuneet, on edelleen maita, joissa alueellinen epätasa-arvo on suurta. Etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Tyynenmeren alueen maissa ja Lähi-idässä maaseudun lapset jäävät edelleen pituuskasvussa jälkeen kaupunkilaisista ikätovereistaan.
Tutkimus on poikkeuksellisen laaja. Mukana olivat lähes kaikki maailman maat, ja kaikkiaan siinä vertailtiin yli 71 miljoonan lapsen tietoja.
Kaikkiaan tutkimusta on ollut tekemässä yli 1 500 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Tutkimus on meta-analyysi, jossa tarkasteltiin aiemmin tehtyjä tutkimuksia.
Tutkijoiden analyysi perustuu 2 325 väestötutkimukseen, jotka on tehty 200 maassa vuosina 1990–2020. Analyysissa tarkasteltiin lasten kasvua ja kehitystä sekä pituuden että painoindeksin perusteella