Tietojen panttaamista, viivyttelyä ja ajanpeluuta – perustuslakivaliokunnan selvitettäväksi tulee kirjava lista eduskunnan tiedonsaantivaikeuksia
Esityksiä pöytään viime tipassa, tietojen panttaamista, viivyttelyä EU-asioiden informoimisessa. Eduskunta käyttää valtion asioissa ylintä päätösvaltaa, mutta tätä ei lakeja valmistelevissa ministeriöissä tunnuta aina muistavan.
Valiokunnista on tulossa tällä viikolla noottia siitä, että eduskunta ei aina saa riittävästi tarvitsemiaan tietoja ministeriöistä – tai jos saakin, ne pitää nyhtää tai ne tulevat myöhässä.
– On se välillä melkoista tankkaamista, että saa vastauksia kysymyksiin. Tässäkin lyhyessä ajassa, minkä itse olen tässä ollut, olen jo oppinut, keiltä virkamiehiltä ja mistä asioista saa vastauksia ja keneltä ei, sanoo esimerkiksi hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra (ps.).
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Purra on toiminut hallintovaliokunnan puheenjohtajana 18. kesäkuuta 2019 alkaen.
Perustuslakivaliokunta tekee tiedonsaantiongelmista selvityksen, joka valmistuu kesällä tai alkusyksystä. Nyt jo on selvää, että vaikeudet ovat moninaisia.
Perustuslakivaliokunta kirjoittaa selvityksen perusteella kannanoton hallitukselle, jonka tehtävä on sen jälkeen varmistaa, että vastedes eduskunnan tiedonsaanti paranee.
– Tällä haetaan nyt rajoja sille, mitä pidetään sallittuna. Olemme tämän prosessin jälkeen viisaampia siitä, otetaanko tällaiset asiat vakavasti, sanoo julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta.
Perustuslakivaliokunta on pyytänyt muilta valiokunnilta lausuntoja kokemuksistaan tämän viikon loppuun mennessä.
Se itse näkee selvitettävää ainakin valmiuslakia koskevassa tiedonsaannissa, muutamissa EU-asioissa sekä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viimeisen sote-viikon tapahtumissa ja sitä seuranneessa apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa.
– On päivänselvää, että ne asiat, jotka on nostettu pöydälle ovat sellaisia, joissa on tapahtunut vakavia laiminlyöntejä. Meille on päässyt syntymään tilanne, jossa eduskunnan tiedonsaantioikeutta ei ole kunnioitettu ja jossa on hämärtynyt eduskunnan asema ylimpänä valtioelimenä, Rautiainen sanoo.
Valmiuslain soveltamisen yhteydessä on Rautiaisen mukaan esimerkiksi käynyt ilmi, että opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmeisesti tuottanut virheellistä tietoa perustuslakivaliokunnalle, joka puolestaan olisi sen pohjalta tehnyt virheellisiä tulkintoja.
– On mahdollista, että opetus- ja kulttuuriministeriö on jatkanut lukioissa ja ammattioppilaitoksissa valmiuslain soveltamista tilanteessa, jossa ministeriön tiedossa on ollut, että se soveltaa lainsäädäntöä ilmeisen virheellisesti.
Perustuslakivaliokunnan lisäksi esimerkiksi hallintovaliokunta on kokenut vuosien aikana merkittäviä ongelmia tiedon saamisessa. Valiokunta on saamassa oman lausuntonsa valmiiksi keskiviikkona, ja se nostanee esille ainakin EU-asiat.
Perustuslakivaliokunta on maaliskuussa antanut tiukkasanaisen lausunnon valtiovarainministeriölle siitä, että se on viivytellyt eduskunnan informointia EU-asioissa. Asia kuuluu hallintovaliokunnan tontille.
Yksi tapaus koskee Euroopan petostentorjuntaviraston ja Euroopan syyttäjäviraston yhteistyötä koskevan asetuksen muuttamista. Komissio antoi ehdotuksen toukokuussa 2018, mutta valtioneuvoston U-kirjelmä asiasta toimitettiin eduskunnalle yli puolitoista vuotta myöhemmin joulukuussa 2019.
Valtioneuvoston on toimitettava EU-asioissa ehdotus kirjelmällään eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan, jotta eduskunta voi ottaa ehdotukseen ajoissa kantaa.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti tutkii, onko valtiovarainministeriö rikkonut asiassa perustuslakia. Pöystin tutkittavana on muitakin EU-asioita, joista osaan liittyy myös sisäministeriö.
Purran mukaan hallintovaliokunnan lausuntoon on tulossa EU-asioiden lisäksi kansallista lainsäädäntöä koskevia asioita, joissa valiokunta on kokenut jo pitkään olevan ongelmia.
– Ongelmia on ollut tällä kaudella, mutta myös aiemmin, riippumatta hallituksen poliittisesta väristä, Purra sanoo.
Hän nostaa esille perustuslakivaliokunnankin usein toteaman huolen siitä, että nyt poikkeusaikana lainsäädäntöä tehdään niin kiireellä, ettei valiokunnille jää aikaa riittävään käsittelyyn. Hallintovaliokunta on viime aikoina muokannut hyvin paljon erityisesti ulkomaalaislakiin tulevia muutoksia.
Ongelmia on muidenkin ministeriöiden kanssa, mutta etenkin valtiovarainministeriö (VM) nousee usein esiin, kun tiedonsaantiongelmista puhutaan.
Purra arvelee, että VM:ssä ei ole riittävästi tietoa esimerkiksi hallintovaliokunnan laajasta toimialasta eli sisäisestä turvallisuudesta.
– Jos vastauksia ei tahdota saada tai vastaus on liian monitulkintainen, pyydän sen kirjallisena. Se vaatii enemmän työtä, mutta kyllä sieltä yleensä sitten lopulta jonkun vastauksen saa.
Purra arvelee, että lainkirjoittaja saattaa olla niin syvällä juridisessa maailmassaan, että hän puhuu erilaista kieltä kuin edustajat keskimäärin.
– Kansanedustaja haluaa yksinkertaisen, selvän ja konkreettisen vastauksen, että mitä tämä tarkoittaa. Välttämättä lainkirjoittaja ei pysty siihen vastaamaan.
Sellaisiakin virkamiehiä tosin on, jotka tarkoituksella kiertelevät vastaamista.
Oma lukunsa perustuslakivaliokunnan selvityksessä on apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen huhtikuinen ratkaisu, jolla hän antoi valtiovarainministeriön virkamiehille vain lievät moitteet Sipilän hallituksen viimeisen sote-viikon tapahtumista.
Virkamiesten on sanottu tietoisesti pimittäneen eduskunnalta tiedot 210 miljoonan euron rahoitusepäselvyydestä. Oikeuskansleri Pöysti ei voinut asiaa tutkia, koska oli itse sote-johtaja tuohon aikaan.
Eduskunnan virkamiesten mielestä apulaisoikeuskanslerilla ei ole valtuutta ottaa kantaa siihen, mitkä tiedot ovat eduskunnalle merkityksellisiä ja olennaisia. Samaa mieltä ovat Rautiainen ja monet muut valtiosääntöoppineet.
– Tässä yhteydessä tutkittavaksi tulee apulaisoikeuskanslerin virkatoimi. Tämä on muodostanut perusteen sille, että on katsottu että valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole toimineet virheellisesti. Jos apulaisoikeuskanslerin virkatoimi asettuu kyseenalaiseksi, asettuu kyseenalaiseksi myös tämä lopputulos, Rautiainen sanoo.
Hänen mukaansa ministeri ei vastaa henkilökohtaisesti jokaisesta ministeriöstä lähetetystä asiapaperista eli näin ollen tuolloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) eivät olisi vastuussa VM:n virkamiesten tekemisistä.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on vetänyt pois valtioneuvoston listoilta alivaltiosihteeri Päivi Nergin nimittämisen valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi siihen asti, kunnes selvitys on valmis.
Nerg oli viime hallituskaudella keskeisessä roolissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eli soten valmistelussa.