Tiestö rappeutuu ja korjausvelka uhkaa karata – keskustaedustajat vaativat tienpitoon järjestelmäremonttia
Väyläviraston mukaan Suomen tiestön korjausvelka on nousussa ja uhkaa lähitulevaisuudessa jopa tuplaantua, ellei asiaan reagoida.
Keskustan eteläsavolainen kansanedustaja Vesa Kallio sanoo, ettei yllättynyt Uutissuomalaisen perjantaisesta uutisesta.
– Kun tien kunnossa mennään tietyn rajan yli, sehän se alkaa maksaa että se saadaan edes jollain säännöllisellä tavalla liikennöitävään kuntoon.
Kallio muistuttaa, että aina vaalikauden alussa, kun hallitus aloittaa, panostuksia on hieman enemmän. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin perinteisesti käänne huonompaan.
– Ja nythän on ihan sama tilanne tässä, että näinä kahtena viimeisenä vuotena kunnostukseen käytettävissä olevat rahat ovat varsin mitättömät.
Kallio muistuttaa, että kun tie menee huonoon kuntoon, siitä aiheutuu monenlaisia kustannuksia ja ongelmia ilmastopäästöistä lähtien.
Kallio kertoo erään isännän todenneen hänelle, että ”ei nämä koneet tuolla pellolla mene rikki, vaan täällä tien päällä”. Keskustaedustaja muistuttaa, että raskaiden koneiden ja ajoneuvoyhdistelmien kanssa syntyy myös vaaratilanteita. Elinkeinoillekin syntyy haittaa.
–Jos vaikka marjayrittäjä yrittää kuljettaa tuoretta marjaa torille, niin tie voi olla niin huonossa kunnossa, että se kuorma on pilalla, kun se on semmoista rylläämistä sen kanssa.
Kallion mukaan kesällä myös mökkiläiset olivat tuohtuneita, kun eivät tahtoneet päästä mökille huonoja valtionteitä pitkin.
– Sitten kuitenkin sinnitellään se kuukausi tai kaksi, ja hyvien teiden varsiin taas päästessä asia unohtuu, hän valittelee.

Rahan puute on tietenkin suurin ongelma, eikä siihen näy julkisen talouden tila huomioon ottaen ratkaisua. Kasvavista puolustusrahoista voi tieinfrankin kunnostukseen irrota jotain, mutta Kallio ei osaa arvioida asian merkitystä vielä tarkemmin.
Kaikki ei ole kiinni kuitenkaan suoraan rahoituksesta, vaan parannusta tilanteeseen voitaisiin saada käytäntöjäkin muuttamalla, niin kesä- kuin talvikunnossapidonkin puolella.
Ongelmana on Kallion mukaan nykyinen kilpailutusmalli, jossa isot pääurakoitsijat kilpailevat tasaisin välein urakoista. Urakka saadaan aina vain halvemmalla, vaikka kustannukset nousevat. Samalla käytännön työstä vastaavat aliurakoitsijat joutuvat liian ahtaalle.
Kun yritysten ensisijainen tarkoitus on tehdä bisnestä, ne ottavat omansa ja rahaa on aina vain huonommin siihen, mitä pitäisi tehdä ja teettää aliurakoitsijoilla, Kallio huomauttaa.
– Ja mitä huonompaa se kunnossapito on, sitä sukkelammin se tien peruskunto rapautuu ja korjausvelka kasvaa.
Keskustan kuhmolainen varapuheenjohtaja Tuomas Kettunen on suorastaan tuohduksissaan omasta kotikunnastaan vastikään uutisoidusta tapauksesta, jossa kuhmolaismies höyläytti kotitiensä omatoimisesti sen huonoon kuntoon turhautuneena.
Tien kunnossapidosta vastannut urakoitsija katsoi höyläyksestä aiheutuneen tielle enemmän haittaa kuin hyötyä ja ilmoitti asiasta ely-keskukselle. Ely-keskus ei kuitenkaan puuttunut asiaan.
Kettusen mukaan Kuhmon esimerkkitapauksen pohjalta pitäisi aloittaa laajempikin keskustelu, miten valtionteitä hoidetaan ja miten niiden laatua valvotaan.
– Koko systeemi pitäisi tarkastella uudestaan.

Kettunen sanoo saavansa melko paljon palautetta teiden huonosta kunnosta raskaan ammattiliikenteen kuljettajilta ja yrittäjiltä.
– Melkein pitäisi kysely tehdä, että kuinka monta jarrusatulaa on mennyt rikki esimerkiksi tämän kesän puunkuljetuksissa.
Kettunen sanoo hämmästelevänsä niin ikään edelleen, että nykyisen hallituksen ajamaan Turun tunnin junaan löytyi satoja miljoonia euroja valtion rahaa.
– Se 400 miljoonaa olisi pitänyt aidosti pitänyt kohdentaa olemassa olevan tieverkon kunnostamiseen, keskustaedustaja katsoo.