Tutkimus: Sikiön altistuminen epilepsia- ja masennuslääkkeille voi vaikuttaa aivojen kehitykseen
Uusi tutkimus osoittaa, että altistuminen epilepsia- ja masennuslääkkeille sikiöaikana saattaa muuttaa vastasyntyneen aivokuoren hermoverkostojen toimintaa.
Tutkimuksessa kehitettiin uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan tulevaisuudessa selvittää muidenkin yleisesti käytettyjen lääkkeiden vaikutuksia sikiöön.
Raskaana olevista äideistä arviolta 4–6 prosentilla on käytössä masennuslääkitys ja 1–3 prosentilla epilepsialääkitys.
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Uuden lastensairaalan yhteydessä toimivassa BABA-tutkimuskeskuksessa selvitettiin äidin lääkitykselle sikiöaikana altistuneiden vastasyntyneiden aivotoimintaa. Tutkimuksessa mitattiin lapsen unen aikaista aivotoimintaa aivosähkökäyrällä (EEG), ja siitä laskettiin lapsen aivokuoren hermoverkostojen toimintaa.
– Olemme aiemmissa tutkimuksissamme osoittaneet, että aivokuoren toiminta unen eri vaiheissa tuo tärkeää tietoa imeväisen aivojen terveydestä, tutkijatohtori Anton Tokariev kertoo tiedotteessa.
Tutkimukset osoittivat, että altistuminen epilepsia- ja masennuslääkkeille sikiöaikana aiheuttaa laajasti aivojen eri alueilla näkyviä, mutta mekanismeiltaan eri tavoin kohdentuneita muutoksia aivokuoren hermoverkostoissa.
Masennuslääkkeiden osalta vaikutus oli voimakkaampi aivokuoren paikallisissa verkostoissa. Sen sijaan epilepsialääkealtistuksella oli lääkekohtaisia vaikutuksia eri aivoalueisiin. Yhteistä molemmille lääkeaineryhmille oli vaikutus siihen, miten aivokuori reagoi unen vaiheiden muutoksiin.
– Kliinisesti merkittävää tuloksissa on se, että osalla EEG-löydöksiä havaittiin olevan yhteys myös lasten myöhempään neuropsykologiseen kehitykseen. Voimakkaammat muutokset aivoverkostoissa ennustivat suurempaa poikkeamaa kehityksessä kaksivuotiaana, lastenneurologian erikoislääkäri Mari Videman HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta sanoo tiedotteessa.