Tiedon valtatiet vetivät jo yli sata vuotta sitten – Bobrikovin murhauutinen levisi maailmalle vuorokaudessa, selvitti tutkimus
Tiedon valtateiden perustat olivat olemassa jo yli sata vuotta sitten.
Tehokkaat lennätinlinjat levittivät Suomen kenraalikuvernöörin ampumisen vuorokaudessa globaaliksi uutiseksi. Osittain samoilla reiteillä kulkee nykyisin datakaapeleita maiden ja mannerten välillä.
Venäläistämispolitiikkaa vastustanut Eugen Schauman ampui Helsingissä 16. kesäkuuta 1904 Nikolai Bobrikovia, joka kuoli vammoihinsa seuraavana aamuna.
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan attentaatista uutisoitiin heti 17. päivänä paitsi sadoissa eurooppalaisissa sanomalehdissä myös Meksikossa, Honolulussa ja San Franciscossa saakka.
Uutinen näkyi esimerkiksi Hawaiian Starin ja Mexican Heraldin sivuilla.
Sen sijaan Suomen sisällä uutinen näkyi vasta sitä seuraavana päivänä pienempien kaupunkien kuten Haminan, Mikkelin ja Vaasan lehdissä.
Miksi uutinen matkasi nopeammin 10 000 kilometrin päähän Meksikoon kuin 150 kilometrin päähän Haminaan?
Osasyynä tähän oli, että yritykset rakensivat lennätinlinjoja suuriin kaupunkeihin. Syrjäseuduilla tietoverkot ja palvelut olivat heikompia.
– Sähkemaksut olivat myös niin korkeita, että paikallisilla sanomalehdillä ei ollut varaa ostaa uutistoimistojen palveluita. Ne lähinnä lainasivat toisten lehtien uutisia, kertoo tutkijatohtori Mila Oiva.
Käännekohta kansainvälisessä viestinnässä tapahtui jo 1860–1870-luvuilla, kun lennätinlinjoja rakennettiin muun muassa Euroopasta Atlantin ali Amerikan mantereille sekä Intiaan, Kaukoitään ja Australiaan.
Sitä ennen uutisen tulo esimerkiksi New Yorkista Suomeen kesti kuukauden verran.
– Oli kiinnostavaa huomata, että entiset maailmanlaajuiset lennätinlinjat ja nykyiset datakaapelit noudattavat pitkälti samoja reittejä, Oiva kertoo.
Murhauutinen ei kiirinyt suoraan Suomesta maailmalle vaan uutisoinnin solmukohtien kuten Pietarin, Lontoon ja Berliinin kautta.
Niissä toimivat uutistoimistot kuten Venäläinen sähketoimisto, Reuters ja Wolff välittivät uutisia eteenpäin.
Bobrikovin murhasta levisi ympäri maailmaa useita uutisaaltoja. Aluksi kerrottiin itse salamurhasta, mutta sen jälkeen alkoi ilmestyä juttua muun muassa Schaumanin jälkeensä jättämästään kirjeestä ja tsaarin surunvalittelusta Bobrikovin leskelle.
Murhan uutisointia on selvittänyt Turun yliopistossa koottu tutkijaryhmä, jolla oli aineistona yli 1400 juttua digitoiduista lehdistä ja Kansalliskirjaston kokoelmista.
Tutkimuksessa käytettiin laskennallisia tietokonemenetelmiä.
Bobrikovin murha ei kuitenkaan ollut ensimmäinen suuri uutinen Suomen suuriruhtinaskunnasta. Jo tieto Turun palosta 4. syyskuuta 1827 levisi laajalle, mutta hitaammin laivayhteyksien mukana.
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmen mukaan sanomalehdistön nousukausi oli 1800-luvun alussa juuri alkanut ja siksi Turun palosta tuli ensimmäinen suomalainen mediakatastrofi.
Tieto levisi Tukholman kautta Saksaan, jossa Hamburger Nachrichten kertoi palosta pari viikkoa myöhemmin.
Uutisia ilmestyi lokakuussa kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi bratislavalainen Pressburger Zeitung kuvaili, miten liekit olivat nielaisseet ”Suomen vuosisatoja vanhan keskuksen, muusien tyyssijan”.
– Laivayhteyksien mukana Turun palo levisi pian maanosasta toiseen. Kaukaisin löytämäni uutinen on Tasmaniasta, Australiasta, jonne tieto kulki yli puoli vuotta.
