Ihmisille tarjottiin "parempaa lihaa" – Näin kävi syömistottumusten
Vähentäisivätkö ihmiset lihankulutustaan, jos tarjolla olisi enemmän eettisesti ja luonnon kannalta kestävästi tuotettua lihaa?
Sitä kysymystä selvitettiin hiljattain Helsingin yliopiston ja Tukholman yliopiston yhteisessä tutkimuksessa.
Taustalla on elintarvikealalla viime vuosina yleistynyt ajatus siitä, että eläinperäistä ruokaa voisi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kuluttaa vähemmän, mutta se olisi aiempaa kestävämmin ja vastuullisemmin tuotettua. Idea on kiteytetty lausahdukseen ”vähemmän mutta parempaa”.
Lihankulutusta pitäisi vähentää paitsi ilmaston vuoksi myös terveydellisistä syistä. Tuoreissa ravintosuosituksissa lihatuotteiden viikkokulutuksen ylärajaa laskettiin 500 grammasta 350 grammaan.
Tutkimuksen mukaan ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä vähennä lihan kokonaiskulutusta, vaikka he pääsisivät ostamaan laadukkaampaa lihaa.
Helsingin yliopiston vanhemman yliopistonlehtorin Iryna Herzonin mukaan vaikutus saattaa olla jopa päinvastainen. Ihmiset saattavat ajatella, että lihaa voi ihan luvan kanssa syödä aiempaa enemmän, koska se on kestävämmin tuotettua.
Herzon toimi tutkimushankkeen vetäjänä.
– Osa ajatteli, että nyt vihdoin voi syödä lihaa vähän enemmän. Osa oli aiemmin lopettanut lihansyönnin, mutta aloitti sen uudestaan, kun sai laadukkaampaa lihaa lautaselleen, Herzon sanoo.
– Ihmiset ikään kuin antoivat itselleen luvan hyvällä omallatunnolla kuluttaa lihaa enemmän, hän lisää.
Herzonin mukaan ilmiö on huomattu aiemminkin kestävän kehityksen tuotteiden kohdalla. Ihmiset saattavat ostaa reilun kaupan t-paidan, vaikka heillä ei olisi sille tarvetta, koska he ajattelevat tekevänsä siinä ilmaston kannalta hyvän teon.
– Se toimii alkuperäistä ideaa vastaan, koska ilmaston kannalta tärkeintä olisi kulutuksen vähentäminen, ei sen lisääminen, vaikka tuotteet olisivatkin vastuullisemmin tuotettuja, Herzon summaa.

Mutta mitä on parempi tai laadukkaampi liha?
Mitään yhteisesti jaettuja kriteerejä sille ei Herzonin mukaan ole.
Olemassa on erilaisia sertifikaatteja kuten luomutuotteet tai Reilun kaupan tuotteet, mutta nekin ovat Euroopan ja maailmantasolla laadultaan hyvin vaihtelevia. Asiantuntijat saattavat myös olla niiden laadukkuudesta erimielisiä.
Yleisesti voi vain todeta sen, että laadukkaammalla lihalla tarkoitetaan tuotteita, joissa pyritään eläinten tuotanto-olojen ja -tapojen kannalta eettisiin, luonnollisiin ja kestäviin ratkaisuihin.
– Yksiselitteisiä vastauksia on vaikea sanoa. Yleisesti sanottuna paremman lihan tuotanto tarkoittaa vähemmän päästöjä, vähemmän energiaa, vähemmän maankäyttöä per yksikkö, Herzon muotoilee.
Herzon kuitenkin tähdentää, etteivät kaikki tutkimukseen osallistuneet lisänneet lihankulutustaan.
Osa kuluttajista vähensi sitä. Osa myös vähensi esimerkiksi maidonkulutusta. Osa korvasi merkittävän osan lihansyönnistään riistalla tai kalalla.
– Moni heistä tunnisti sen ajatuksen, että vähemmän voi olla paremmin. Mutta sellaista yhteenvetoa ei voida vetää, että parempi liha vähentäisi lihankulutusta, Herzon sanoo.
Hän myös huomauttaa, ettei tutkimustulos anna kovin kattavaa kuvaa kuluttajien käyttäytymisestä. Tutkimukseen osallistui hyvin pieni joukko: 21 kuluttajaa. Sosio–ekonomiselta asemaltaan he edustivat pysyvässä työsuhteessa olevaa, suhteellisen vaurasta ja tiedostavaa luokkaa.
Aihe kaipaa Herzonin mukaan lisää tutkimusta. Sitä tarvittaisiin etenkin siitä, miten koko tuotantoketju kaikkine toimijoineen voisi osallistua lihankulutuksen vähentämiseen.
Herzon myöntää, että vastaan tulevat usein kaupalliset ja taloudelliset intressit.
– Kaupat ja myyjät eivät kovin mielellään puhu kuluttajille niin, että ostakaa vähemmän. Koko systeemiin pitäisi keksiä keinoja, jotka jakavat vastuuta asiassa. Kysymys on kuitenkin meille kaikille yhteisistä asioista.