THL:n asiantuntija: Suomessa ei ole todettu lennolta saatuja koronatartuntoja

Lentokoneessa koronaviruspotilaan lähellä istuneet matkustajat eivät välttämättä ole saaneet tietoa siitä, että ovat altistuneet koronavirukselle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että yhteydenottoja matkustajiin vähennettiin maaliskuun loppupuolella lentoliikenteen vielä jatkuessa.

Taustalla oli muun muassa se, että resursseja haluttiin suunnata muualle.

Maaliskuun toisella puoliskolla Helsinki-Vantaalle saapui Finavian mukaan vielä yhteensä 1 100 kansainvälistä lentoa, joilla muun muassa suomalaisia matkailijoita palasi epidemian takia takaisin Suomeen.

Yhteydenottoa altistumisesta on pidetty tärkeänä, jotta altistuneet osaavat kuulostella oireitaan ja välttäisivät itse uusia kontakteja.

Johtava asiantuntija Jussi Sane THL:stä kertoo, että lentomatkustajien jäljitystä vähennettiin, koska työmäärän ei arvioitu enää vastaavan tuloksia ja samaan suuntaan oltiin menossa kansainvälisesti.

Suomessa ei ole THL:n mukaan tiedossa tapauksia, joissa koronavirus olisi tarttunut lennolla.

THL kertoo pyytäneensä matkustajatietoja noin 50 lennolta, joista suuri osa oli Finnairin lentoja.

Maaliskuun lopussa, jolloin lentoliikenne pysähtyi lähes kokonaan, Suomessa oli tiedossa oli noin 1 400 tartuntaa.

Hallitus kehotti maaliskuun puolivälissä Suomeen palaavia matkustajia jäämään kahdeksi viikoksi kotiin, ja rajat suljettiin, minkä toivottiin niin ikään vähentävän lentojäljityksen tarvetta.

– Me teimme lentojäljityksiä vielä jonkin aikaa senkin jälkeen kun monet muut maat olivat jo lopettaneet. Siinäkin me käytimme kyllä harkintaa, milloin siihen prosessiin lähdettiin ja milloin ei, Sane kertaa.

Euroopan tautien ehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC määrittelee istumisen lentokoneessa lähellä sairastunutta yhä korkean riskin altistumiseksi 8. huhtikuuta julkaistussa teknisessä raportissaan, jossa käsitellään kontaktien jäljittämistä.

ECDC:n mukaan korkean riskin altistuneiden pitäisi olla karanteenissa kotona, jos vain mahdollista, sekä mitata ja kirjata ylös lämpönsä päivittäin.

Keskus toteaa raportissaan myös, että maiden on arvioitava toimiaan käytettävissä olevien resurssien mukaan.

Sanen mukaan THL on jäljittänyt altistuneita silloin, kun koronapotilas on todennäköisesti ollut matkan aikana tartuttava.

– Totta kai on ollut poikkeuksia eli on todettu tartuttavuuden olevan todennäköisesti vähäistä eikä ole lähdetty siihen prosessiin, koska hyöty olisi todennäköisesti pieni.
Kansainvälisen ohjeen mukaan altistuneiksi katsotaan enintään kahden rivin päässä istuvat matkustajat, matkustamohenkilökunta ja matkaseurue.

Altistuneiden jäljitys on keskeinen osa Suomenkin strategiaa ulos voimakkaista rajoitustoimista.

Rajojen avaamisesta ja lentoliikenteen vilkastumisesta on käyty vielä tuskin lainkaan keskustelua.

Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heikki Koski kertoo, että Finaviassa on alettu hiljalleen suunnitella sitä, miten kentät voitaisiin aikanaan avata taas laajemmin liikenteen kasvaessa.

Suunnittelussa on huomioitu myös hygieniaa, esimerkiksi yhteiskäyttöisten kosketuspintojen puhdistusta ja turvavälejä.

Vielä on hänen mukaansa kuitenkin liian aikaista arvioida, koska lentoliikenne taas normalisoituu.

– Lentoyhtiöt ovat antaneet omia arvioitaan, mutta paluu koronaa edeltävälle tasolle kestää varmasti pitkään, Koski sanoo.