Teknologia-ala neuvottelee ensi vuoden palkankorotuksista inflaation ja kunta-alan kytkyn varjossa: "Se on niin tyhmä rakenne kuin voi olla"

Hoitajien työriita on soviteltu, mutta pähkäily työmarkkinoilla ei pääty. Seuraavaksi yksityisillä aloilla pitää laajasti sopia ensi vuoden palkankorotuksista.

Päänavaajajärjestöt luonnehtivat syksyn asetelmia vaikeiksi. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat ovat jo aloittaneet neuvottelut. Niitä varjostaa yleisen taloustilanteen ohella järjestely, joka takaisi ylimääräisten palkankorotusten siirtymisen sellaisenaan myös kunta-alalle.

Molemmista leireistä arvellaan STT:lle, että kytkyä kunta-alaan ei pystytä kiertämään esimerkiksi kertakorvauksilla tai muilla malleilla.

–  Se on aivan järjetön rakenne. Se on niin tyhmä rakenne kuin voi olla, mutta emme pääse siitä eroon. Olemme tietenkin miettineet kumppaniemme kanssa, miten siitä voisi mahdollisesti päästä pois, mutta se pysyy siellä, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.

Kesällä sovitun mukaisesti kunta-alalle on tulossa ensi kesänä vähintään 1,9 prosentin palkankorotukset. Korotus voi olla suurempi, jos teollisuus- ja vientialojen niin sanottu yleinen linja on tätä suurempi.

Kunta-ala seuraa kolmea yksityisen alan sopimusta: teknologiateollisuuden työntekijöiden, kemian perusteollisuuden sekä auto- ja kuljetusalan työehtosopimuksia (tes). Niiden korotusten pohjalta lasketaan keskiarvo, joka voidaan siirtää lisänä kunta-alan palkkoihin.

Teknologia-alalla tulosta odotetaan ensimmäisenä. Alan työehtosopimus on irtisanottavissa päättymään marraskuun loppuun, jos osapuolet eivät pysty sopimaan ensi vuoden palkkaratkaisusta.

–  Se on varmaan ihan sama, mitä sopimukseen kirjaamme. Kyllä kuntapuoli osaa sille kustannusvaikutuksen laskea. Emme pysty piilottamaan tai kiertämään asiaa niin, ettei kunta-ala pystyisi selvittämään sitä ja laittamaan omaan sopimukseensa, arvioi Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.

Kemian perusteollisuudessa tes päättyy vuoden lopussa ja valtaosa AKT:n teseistä tammikuun päätteeksi. Kemianteollisuudessa neuvottelut päättyivät syyskuun lopussa tuloksettomina, jolloin Teollisuusliitto kertoi valmistautuvansa perinteiseen neuvottelukierrokseen.

Kesän ratkaisu toi kunta-alalle kolmivuotisen työrauhan, johon hoitajajärjestöt liittyivät tällä viikolla.

Työmarkkinaneuvotteluita tavataan alkaessaan luonnehtia vaikeiksi, ja tämä klisee pätee nytkin. Luonnehdintaa käyttävät Teollisuusliiton Virtanen ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työelämäjohtaja Ilkka Oksala.

Molemmat tiedostavat ilmaisun kuluneisuuden ja teroittavat, että tällä kerralla tilanne on aidosti poikkeuksellinen. Yhteiseksi syyksi nostetaan yleinen taloustilanne: inflaatio laukkaa ja talouskasvu hidastuu.

–  Se vaikuttaa palkansaajien näkökulmasta ostovoimaan ja yritysten näkökulmasta vientinäkymiin, Oksala sanoo.

Osapuolten kesken erimielisyyttä tuo näkemys siitä, minkä perusteella palkkaratkaisuja pitäisi rakentaa. Teollisuusliiton Virtanen kurkottaa mallia ulkomailta.

–  Viime kierroksilla työnantajan keskeinen peruste on ollut, ettei tehdä suurempia ratkaisuja kuin kilpailijamaissa. Saksassa terästeollisuus teki puolentoista vuoden sopimuksen 6,5 prosentilla, Virtanen sanoo.

Työnantajapuolen Ruohoniemi tyrmää näkemyksen.

–  Tietyissä kilpailijamaissa on tehty korkealta näyttäviä numeroita, niin asettaahan se odotuksia palkansaajapuolella. Ei kuitenkaan riitä, että katsotaan numeroita, vaan pitää tarkastella kokonaisuutta. Suomi on hyvin jäykkä rakenteissa verrattuna moniin muihin maihin.

Virtanen ei sano, kuinka suurta palkankorotusta liitto tavoittelee teknologiateollisuuteen. Hänen mukaansa tavoitteena on juuri ostovoiman mahdollisimman hyvä säilyminen. Virtanen myös vakuuttaa, että järjestö ei laita palkkatavoitettaan alennusmyyntiin kunta-alan kytköksen takia.

–  Varmaan kuntapuolen lääkärit ja opettajat odottavat, millaisen palkankorotuksen me heille neuvottelemme, hän sanoo.

EK:n Oksala toruu kytköstä erityisen kovasanaisesti. Hän sanoo, että suhdannetilanne on ulkomailta tullut haaste, kun taas kunta-alan korotusautomaatti on ”kotimainen jalkaan ampuminen”.

Osapuolet ovat tyytyväisiä siihen, että hoitajajärjestöt Tehy ja Super ovat liittyneet kesällä sovitun kunta-alan ratkaisun piiriin. Virtanen ei usko hoitajaliittojen ratkaisun tuovan kesän sopimuksen jälkeen erillistä vaikeuskerrointa muihin neuvotteluihin. Myös Ruohoniemi on yleisellä tasolla tyytyväinen siihen, että yksi avoin palikka on saatu työmarkkinoilla loksahtamaan paikoilleen.