"Tämä voi tuntua tympeältä, mutta kyse on hengestä ja terveydestä" – keskustanuorilta teräviä terveisiä hallitukselle
Keskustanuorten liittokokouksen yleiskeskustelussa lauantaina puhuttivat esimerkiksi talous, palvelut, syntyvyys, päihdepolitiikka ja Israel–Palestiina -kysymys.
– Missä ovat hallituksen kasvutoimet? Nyt kasvavat vain konkurssit, työttömyys ja velka. Rahaa jaetaan pörriäisille kaverikapitalismin hengessä. Kasvua ei ole ollut viiteen vuoteen, ja sitä pitäisi luoda koulutuksen ja innovaatioiden kautta, Lauri Salo kiteytti.
Kunta- ja aluevaalikevään alla etenkin sosiaali- ja terveyspalveluista ja perheiden tuesta puhuttiin useassa puheenvuorossa.
Kallis vuokralääkärijärjestelmä ja työvoiman valuminen yksityiselle sektorille oli yksi huolenaiheista. Tilda Karhumaan mielestä lääkäreillä pitäisi olla työsitoumus julkisella sektorilla ainakin valmistumista edeltävän ajan ja mieluusti muutama vuosi sen jälkeenkin.
– Tämä voi tuntua tympeältä, mutta kyse on hengestä ja terveydestä. Lääkärin koulutus on pitkä ja kallis, ja me veronmaksajat sen maksamme. Opintojen jälkeen asema ja palkkaus on turvattu. Terveydenhuollossa on todella kriittinen tilanne, ja hyvinvointialueiden ongelmien yksi keskeinen syy on kalliiden vuokralääkärien käyttäminen.
Patrik Huotari nosti esille apteekkien merkityksen lähipalveluna. Häntä huoletti hallituksen aie siirtää eri valmisteiden myynti apteekeista tavallisiin päivittäistavarakauppoihin.
– Apteekeissa saa farmaseuttista neuvontaa. Tämä ehkäisee valmisteiden väärinkäyttöä. Vapauttaminen saattaa myös viedä apteekkeja nurin. Ne ovat kattavin terveydenhuollon palveluverkko, todellisia lähipalveluita, ja meidän keskustalaisina pitää niitä puolustaa.
Terveydenhuollon ammattilaisten aseman puolesta puheenvuoron käytti Valtteri Markula.
– Koronasta jäi ihmeellinen asenne, että terveydenhuollon henkilökunta on jonkinlaista yhteistä omaisuutta, jonka voi määrätä tekemään mitä vain eduskunnan käskyllä. Ihmisten pakottaminen tiettyihin tehtäviin on aina vihoviimeinen ratkaisu, ja ristiriidassa elinkeinovapauden periaatteen kanssa.
Palveluverkon kannalta tärkeä tekijä eli kunnat elävät murrosaikaa, ja niiden talouden tulevaisuus näyttää synkältä, Samuel Demarco arvioi.
– Valtion tulee vähentää kuntien normitaakkaa. Kun julkinen talous heikentyy, on priorisoitava tärkeimmät palvelut. Siksi kuntien velvoitteita on vähennettävä.
– Esimerkiksi te-palvelut ovat sellainen asia. Valtio on säätänyt todella tarkasti niiden palveluprosessin, ja sitä voisi selvästi keventää. Kuntien on saatava päättää prosesseista, joilla tavoitteisiin päästään, Demarco esitti.
Syntyvyyskysymyksessä yksimielinen näkemys oli, että se pitää saada kasvuun. Myös maahanmuutosta puhuttiin.
– Suomi tarvitsee lisää lapsia ja nuoria, että tulevaisuudessa voidaan jatkaa maan rakentamista ja tuottaa hyvinvointia kaikille. Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, heitä, jotka haluavat rakentaa tätä maata, opiskella ja työskennellä sekä perheellistyä, Kawa Semmo sanoi.
– Perheen perustamisen lykkäämisen syy on etenkin oma taloudellinen tilanne. Jos olisi tiedossa, että tukea on tarjolla, aikaisempi perheellistyminen olisi mahdollista. Ei perheellistymällä jatkossakaan rikastu, mutta tukimuodoista on puhuttava, Otto Suhonen toivoi.
Huumausainepolitiikassakin monet keskustanuoret haluavat kirittää Suomen ja puolueen päättäjiä.
– Päihde- ja huumehaittoja haluamme kaikki vähentää, mutta emme ole yhtä mieltä ehkä siitä, kuinka. Kannabiksen kiellon tavoite on ollut vähentää käyttöä, mutta se on epäonnistunut pahasti. Sääntelemättömät markkinat ovat pahinta, ja laillistaminen on tärkeää siksi, että kannabista voi säädellä tiukasti, Olli Savonen totesi.
– Käyttöhuoneiden avulla riippuvaiset voi saada ohjattua hoitoon, Juuso Korhonen korosti.
Hän muistutti, että kokemattomalle nuorelle huume voi olla hengenvaarallinen, kun hallinta omista toimista katoaa. Santeri Ala-Röyskö huomautti, että huumausainepolitiikan epäonnistumista korostaa huumekuolemien määrän kasvu.
– Tarvitaan laaja kirjo toimia ehkäisystä hoitoon. Tarvitaan inhimillisempää päihdepolitiikkaa, jotta säätelykin onnistuu.
Palestiinan tunnustamisen ja Lähi-idän tilanteen ratkaisemisen kahden valtion mallilla keskustanuoret on ottanut kannakseen jo aiemmin. Keskustelu virisi nyt etenkin alueen vaikeammaksi muuttuneen tilanteen takia.
– Aihe on tärkeä, koska Lähi-idän tilanne on kestämätön. Käynnissä on kansanmurha. Palestiinan valtion tunnustaminen on symbolinen ele, mutta tärkeä askel kohti rauhaa ja YK:n pitkäaikaista tavoitetta kahden valtion mallista, ja sopisi Suomen rooliin pitkän linjan rauhanvälittäjämaana, Mikael Kinnunen vetosi.
Iiro Järvelin ja Tatu Pernu eivät näe tunnustamista nyt realistisena.
– Suomen puolustuksessa tärkeä liittolainen on Yhdysvallat, jonka tärkein liittolainen on ehkä Israel. Kannattaisi olla varovainen, miten lähdetään ottamaan kantaa, koska tilanne on herkkä. Kumpikaan osapuoli (Israel ja Palestiina) ei ole läheskään täydellinen, virheitä on tehty, mutta varovainen olisin vahvoissa kannanotoissa, Järvelin varoitti.
– Iran on rahoittanut ja aseistanut terroristijärjestöjä, joista nykyinenkin konflikti alkoi. Minusta Palestiinaa ei tulisi tunnustaa, koska valtiossa ei ole mitään valtion tunnusomaisia piirteitä. Länsirannan Fatahin ote on lipsumassa, ja Gazassa on vallassa Hamas, Pernu sanoi.
Myös Samuel Demarco muistutti Suomen ja Yhdysvaltojen suhteesta. Mikael Kinnusen mielestä huoli on turha. Hän vetosi Norjaan ja Ruotsiin, jotka ovat Palestiinan jo tunnustaneet, Norja jopa isännöinyt Palestiinan ja Israelin johtajien tapaamista aikanaan.
– Käsittääkseni Ruotsilla ja Norjallakin on hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Tulitauko pitäisi saada pikaisesti aikaiseksi, sillä kyse on ihmisten hengistä. On myös huomattava, että Israel ei kunnioita YK:n läsnäoloa, ja on pommittanut rauhanturvaajien tukikohtia.
Keskustanuorten liittokokous järjestetään kuluvana viikonloppuna Ikaalisten kylpylässä. Kokous päättää poliittisista linjauksista ja liiton tulevasta toiminnasta sekä valitsee vaihtovuoroiset liittohallituksen jäsenet kaksivuotiskaudelle.