Tällainen on Suomen valitsema F-35: Kalliiksi moitittu häivehävittäjä
Suomi on valinnut tulevaksi hävittäjälentokonemallikseen yhdysvaltalaisen F-35-hävittäjän.
Ensilentonsa vuonna 2006 lentänyt yksimoottorinen F-35 on saanut mainetta poikkeuksellisen kalliina ja monista teknisistä ongelmista kärsineenä aseohjelmana. Valmistajayhtiö Lockheed Martin on vakuuttanut koneiden teknisen luotettavuuden sittemmin kasvaneen samalla, kun yksittäisten koneiden ja niiden lentotuntien hinnat ovat laskeneet koko ajan.
Luottoa amerikkalaiskoneeseen näyttää ongelmista huolimatta löytyneen, sillä joulukuun alkuun mennessä asiakkaille oli toimitettu jo yli 730 konetta, jotka ovat käytössä yhdeksässä eri valtiossa. F-35-koneet ovat myös olleet jo tositoimissa eli niillä on tehty operatiivisia lentoja.
Viidennen sukupolven hävittäjänä markkinoidun F-35:n selkeä valtti neuvotteluissa ovat olleet paksut tilauskirjat, joiden ansiosta koneiden valmistuksen voi luottaa pyörivään pitkälle tukevaisuuteen ja ylläpitokustannusten jakautuvan suurelle joukolle käyttäjiä.
Pelkästään Yhdysvaltain ilmavoimien, laivaston ja merijalkaväen suunnitelmissa on hankkia liki 2500 konetta, mikä on moninkertaisesti muualle maailmaan tilattujen F-35-koneiden määrä.
Muita F-35:n merkittäviä käyttäjiä tulevat olemaan Britannia, Japani ja Australia. Suomen lähialueella ilmavoimiaan F-35:llä uudistavat Norja (52 kpl) ja Tanska (27 kpl).
F-35:stä valmistetaan kolmea versiota: perinteiseen nousuun ja laskuun suunniteltua F-35A:ta, erittäin lyhyeen nousukiitoon ja pystysuoraan laskuun (STOVL) kykenevää B:tä sekä lentotukialuskäyttöön tarkoitettua F-35C:tä.
Suomelle Lockheed Martin tarjoaa A-versiota. Yhtiö ei halunnut aluksi kertoa lopullisessa tarjouksessa olevien koneiden lukumäärää mutta paljasti muutamaa viikkoa myöhemmin sen olevan ”enintään 64 kappaletta”.
F-35:n erikoisuus on sen muotoilu vaikeasti tutkassa havaittavaksi häivehävittäjäksi. Jos aseita otetaan mukaan vain rajallinen määrä, ne voidaan sijoittaa koneen sisällä oleviin asekuiluihin häiveominaisuuksien siitä kärsimättä. Aseiden määrän kasvaessa niitä joudutaan sijoittamaan myös rungon ulkopuolelle, jolloin häive-etua menetetään.
F-35:n kehittämisessä on ollut Yhdysvaltain kumppaneina myös joukko muita maita. Näistä Turkki pudotettiin vuonna 2019 pois ohjelmasta Nato-maan hankittua itselleen venäläistä ilmatorjuntakalustoa.
Kanada puolestaan perui vuonna 2015 aiemman päätöksensä hankkia koneita, mutta saattaa ehkä kuitenkin olla päätymässä F-35:een, koska muutakaan vaihtoehtoa maan vanheneville Horneteille ei ole löytynyt.
Viime kesänä myös Sveitsin hallitus ilmoitti päätyneensä pitkäksi venyneessä ja vaiherikkaassa hävittäjähankinnassaan F-35:een, joita hankitaan 36 kappaletta. Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin loppuun käsitelty.
Määrärahan myöntäminen 36 koneen hankintaan meni viime vuonna vain hiuksenhienosti läpi kansanäänestyksessä, ja nyt Sveitsissä kerää jo Stop F-35 -kansanliike nimiä uuden kansanäänestyksen järjestämiseksi. Myös parlamentin komitea on ilmoittanut tarkastelevansa valintaprosessin uudelleen, Valiokunta aloittaa työnsä helmikuussa ja raportoi tuloksista joskus tulevaisuudessa.
