Suurituloiset ajattelevat joutuvansa maksamaan yhteisen "lystin" – oikeiston ja vasemmiston raja hämärtyy, mutta ei talouspolitiikassa
Monissa poliittisissa kysymyksissä suuri-, keski- ja pienituloiset painottavat erilaisia ratkaisuja, ilmenee tuoreesta kyselytutkimuksesta. Helsingin yliopiston professorin Anu Kantolan mukaan tulot erottelevat ihmisiä puoluekannan ohella.
– Tulot erottelevat, mitä ihmiset politiikasta haluavat ja mitä he painottavat, Kantola sanoo.
Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen perusteella jako vasemmistoon ja oikeistoon näkyy selvästi erityisesti talouspolitiikassa. Sen sijaan kysymyksissä ilmastonmuutoksesta, maahanmuutosta ja sosiaaliturvasta jako hämärtyy.
Kyselyn mukaan ilmastopolitiikassa 41 prosenttia kansalaisista pitää Suomen kilpailukykyä tärkeämpänä kuin ilmastonmuutoksesta huolehtimista, kun taas 42 prosenttia on vastakkaista mieltä.
Eniten kilpailukyvyn turvaamista kannattavat perussuomalaisten kannattajat ja vähiten vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.
Myös työperäinen maahanmuutto jakaa kansalaisia.
Neljä kymmenestä suomalaisesta haluaisi lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja yhtä suuri joukko ei haluaisi. Suurituloiset kannattavat maahanmuuttoa enemmän kuin pieni- ja keskituloiset.
Vasemmiston ja oikeiston jako kuitenkin horjuu. Perussuomalaisten kannattajat ovat kriittisimpiä ja vihreiden, vasemmistoliiton sekä kokoomuksen kannattajat myönteisimpiä maahanmuuttoa kohtaan.
Hankkeessa on tutkittu, mitä poliittisia toimia suomalaiset kannattavat koronan aiheuttaman kriisin kourissa. Yli kaksi kolmannesta vastaajista pitää koronavirusta vakavana uhkana maailman väestölle.
Kriisin ratkaisuista on kuitenkin erimielisyyttä.
Uusia yritystukia kannattaa vajaat puolet ja vastustaa noin joka neljäs. Veronkorotukset koronan vaikutusten paikkaamiseksi jakavat kansalaiset kahtia.
– Suurituloiset ovat vähiten innostuneita. Keski- ja pienituloiset ovat valmiita maksamaan lisää veroja, Kantola kertoo.
Myös valtion velkaantuminen jakaa kansalaisia. Lähes puolet arvioi, että valtionvelka on niin suuri, että se vaatii menoleikkauksia, kun taas vajaa kolmannes ei pitänyt menoleikkauksia tarpeellisina.
Kantolan mukaan velkaantuminen koronan takia on kansalaisten mielestä on hyväksyttävää, mutta velkaantumisesta kannetaan kuitenkin huolta.
Kantolan mukaan suurituloisten keskuudessa vallitsee käsitys, että he joutuvat maksamaan yhteisen ”lystin”.
– Se näkyy myös korona-aikana. Vaikka tilanne on poikkeuksellinen, he erottuvat siinäkin, Kantola arvioi.
Myös sosiaaliturvassa perinteinen jakolinja murtui, ja puolueiden kannattajien näkemysten perusteella hyvin erilaiset vaihtoehdot sosiaaliturvan uudistamiseksi voivat saada riittävän kannatuksen.
Vastaajien enemmistö kannattaa sosiaaliturvan uudistamista siten, että vastikkeeksi tuesta täytyisi tehdä nykyistä enemmän jotakin yhteiskunnallisesti hyödyllistä, kuten opintoja tai vapaaehtoistöitä.
Vasemmistoliiton kannattajat erottuvat selvästi varauksellisessa suhtautumisessaan vastikkeellisuuteen, kun taas kokoomuksen ja keskustan kannattajista kolme neljästä olivat sen lisäämisen takana. Noin puolet vihreiden ja SDP:n kannattajista suhtautuu myönteisesti vastikkeellisuuden lisäämiseen.
Kansalaisuuden kuilut ja kuplat on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama projekti, joka tutkii kansalaisten osallistumista Suomessa.
Hankkeessa on mukana tutkijoita useista suomalaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.