Alkoholilainsäädännössä ei ole nyt muutostarpeita, katsoo ministeriö ja toivoo vastaustensa riittävän EU-komissiolle

Alkoholipolitiikka

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) näkökulmasta Suomen alkoholilainsäädännössä ei ole tällä hetkellä muutostarpeita. Ministeriö on joutunut vastaamaan Euroopan komissiolle kysymyksiin alkoholin etämyynnistä ja alkoholijuomien myynnin mahdollisista esteistä.

Johtaja Jari Keinänen STM:stä toivoo, että ministeriön vastaukset tyydyttävät komissiota ja asia tulisi näin selväksi.

–  Jos vastauksemme ei tavalla tai toisella tyydytä, niin olemme valmiita jatkokeskusteluihin ja täydentämään vastausta, jos siellä jää vielä jotain epäselväksi, Keinänen kertoo STT:lle puhelimitse.

Asian selventäminen komissiolle ei Keinäsen mukaan tarkoita sitä, että ministeriö ryhtyisi heti valmistelemaan muutoksia alkoholilainsäädäntöön.

Ministeriö näkee, että Suomen alkoholilaki on nykyisellään linjassa EU-oikeuden kanssa.

–  Korkein oikeus on sen todennut, että se (alkoholilaki) on yhteensopiva EU-lainsäädännön kanssa. Me emme näe siinä mitään suurempia haasteita, Keinänen toteaa.

STT pyysi kommenttia alkoholilainsäädännön tilasta myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.), mutta ministerin esikunnasta ohjattiin kääntymään virkakunnan puoleen.

STM:n vastauksessa komissiolle ei tuoda esiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran toivetta siitä, että alkoholilainsäädäntöä tulisi selkeyttää.

Keinänen pitää valvontaviranomaisten esittämiä toiveita melko yleisenä asiana.

–  Valvontaviranomaiset aina välillä toivovat lainsäädäntöön muutoksia sen takia, että valvonnan osalta on haasteita, Keinänen toteaa.

Keinänen huomauttaa, että lainmuutos on mittava prosessi ja ennen siihen ryhtymistä tulee olla tarkkana, että muutoksille on todellista tarvetta.

Hän viittaa oikeuskanslerin vuonna 2018 tekemään lausuntoon, jossa todetaan, että lainsäädäntöön ei ole välttämätöntä tehdä muutoksia alkoholin etämyynnin vuoksi, vaan viranomaiset voivat soveltaa ja tulkita nykylakia kuten muitakin lakeja.

Oikeuskansleri arvioi tuolloin asiaa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen noudattamisen kannalta.

–  Korostan, että kysymys lain säätämisen tarkoituksenmukaisuudesta ei kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan ja tehtäviin, oikeuskanslerin lausunnossa todettiin.

EU-komission tietopyyntö liittyi Pilot-mekanismiin, jonka avulla komissio saa tietoa siitä, miten jäsenmaiden kansalliset säännökset ja niiden soveltaminen noudattavat EU-oikeutta.

Jos kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, komissio voisi aloittaa myös rikkomusmenettelyn. Se taas saattaisi aikanaan viedä jäsenmaan jopa EU-tuomioistuimen eteen.

Komissiosta kerrotaan STT:lle, että komissio ei ole tällä hetkellä etenemässä oikeustoimiin Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi. Seuraavaksi komissio arvioi Suomen antamia vastauksia ja päättää sitten mahdollisista seuraavista askelista.

Komissio esitti kysymyksensä helmikuussa. Keinänen kertoo, että sen jälkeen STM on käynyt keskustelua komission kanssa varmistaakseen, että kysymykset on ymmärretty oikein.

Lisäksi Suomen edustajat ovat keskustelleet komission kanssa alkoholilainsäädännön tilasta, kun komissio järjesti alkuvuodesta rutiininomaisen pakettikeskustelun työ- ja elinkeinoministeriön kanssa markkinakysymyksistä ja markkinavalvonnasta.

Keinäsen mukaan alkoholilakia koskeva Pilot-mekanismi oli tuolloin yksi keskustelunaiheista.

–  Meidän keskeinen kysymyksemme siinä tilaisuudessa oli, että varmistimme ymmärtäneemme komission kysymykset oikein, Keinänen sanoo.

EU-komission kiinnostus asiaan perustuu useisiin kanteluihin, joita Suomea vastaan on esitetty.

Ongelmat liittyvät EU:n tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteisiin ja sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin.

Kysymys on siis käytännössä siitä, millä tavoin esimerkiksi toisessa EU-maassa toimiva alkoholijuomien verkkokauppa voisi myydä tuotteitaan suomalaisille kuluttajille.

Tietopyyntö keskittyi enintään 5,5 prosentin alkoholijuomiin. Keinäsen mukaan ministeriön tiedossa ei ole, voisiko komissiolta tulla vastaavia kysymyksiä myös vahvempien alkoholijuomien myynnistä.

–  Ei ole mitään sellaista viestiä tullut, jossa olisi noussut tämäntyyppisiä asioita esille, Keinänen sanoo.

Suomen alkoholilaki ei mainitse termejä verkkokauppa tai etämyynti. Käytännössä toisesta EU-maasta alkoholin myyminen suoraan kuluttajalle Suomeen ei onnistu helposti, koska myyjän tulee hakea lupa vähittäismyyntipaikan perustamiseen Suomeen.

Monimutkaisen tilanteesta tekee se, että Suomessa kohdellaan etämyyntiä ja etäostoja käytännössä eri tavoin. Komissio viittaa tietopyynnössään Valviran ohjeistukseen, joka neuvoo, millä tavoin kansalainen voi ostaa alkoholijuomia suoraan ulkomailta.

Alun perin vuodelta 2010 peräisin olevassa Valviran ohjeistuksessa painotetaan sitä, että myynnin on tapahduttava ulkomailla ja ostajan on suoritettava myös maksu suoraan ulkomaille.

–  Valviran ohjeistus on meidän mielestämme erinomainen, Keinänen toteaa.

Hänen mukaansa Valviran kantaa lainsäädännön selventämistarpeista ei haluttu ottaa komissiolle annetussa vastauksessa esiin, koska kysymykset koskivat ministeriön vastuulla olevaa lainsäädäntöä.

–  Valviran tehtävänä on valvoa ja ohjata toimijoita sekä ohjeistaa kansalaisia. Emme siinä mielessä halua siihen ottaa millään tavalla kantaa muutoin kuin todeta, että me ministeriönä vastaamme kysymyksiin siltä osin, kun kyse on lainsäädännöstä.

Alkoholilakia muutettiin viimeksi vuonna 2017. Valmisteilla oli myös lakiesitys, jossa kaikkien etämyytyjen alkoholijuomien maahantuonti olisi kielletty.

Komissio kuitenkin piti maahantuontikieltoa unionin perustamissopimuksen vastaisena ja pyysi Suomea harkitsemaan, voitaisiinko alkoholijuomien etämyynti sallia siten, että tuotteet luovutettaisiin hyväksytyistä luovutuspaikoista.

Lakiesityksen kanssa ei lopulta edetty.

Nyt komissio tiedusteli, onko Suomi toteuttamassa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän keväällä 2018 tekemiä ehdotuksia alkoholijuomien rajat ylittävän myynnin sääntelystä.

Työryhmä ehdotti tuolloin, että enintään 5,5-prosenttisten alkoholijuomien verkkokaupan tulisi olla mahdollista kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille. Jakelu tapahtuisi vähittäismyyntipaikoista eli ei postitse tai kuljetusliikkeen kotiin kantamina.

Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että työryhmän ehdotusta ei ole aikanaan tarvinnut toteuttaa, koska kaksi kuukautta ehdotuksen jälkeen korkein oikeus antoi kesällä 2018 ennakkoratkaisunsa, jonka mukaan Suomen alkoholilain vähittäismyyntilupajärjestelmä ei ole ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.