Suomen kasvihuonekaasupäästöt pienenivät viime vuonna – maankäyttösektori kääntyi takaisin hiilinieluksi
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat viime vuonna neljä prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
Yhteensä Suomen tällaiset päästöt olivat suuruudeltaan vajaat 46 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, mikä oli noin 2 miljoonaa tonnia vähemmän kuin toissa vuonna.
Päästöt ovat laskeneet runsaalla kolmanneksella vertailuvuodesta 1990 ja lähes puolella vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan vuosien 1990–2022 aikana.
Viime vuonna energiasektori oli Suomessa suurin kasvihuonekaasujen päästölähde. Energiasektorin päästöt kattoivat yli kaksi kolmasosaa kaikista päästöistä.
Sektorin päästöjen määrä kuitenkin laski edellisvuodesta 1,3 miljoonalla tonnilla hiilidioksidiekvivalenttia. Suurin syy tähän oli maakaasun kulutuksen lasku Suomessa. Toisaalta kivihiilen kulutus kasvoi.
Seuraavaksi suurimmat päästölähteet olivat maatalous (noin 14 prosenttia kaikista päästöistä) ja teollisuusprosessit sekä teollisuuden tuotteiden käyttö (noin 10 prosenttia).
Maatalouden kokonaispäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta teollisuudessa päästöt laskivat runsaalla kymmenesosalla. Suurin syy teollisuuden päästöjen laskuun oli teräksen tuotannon vähentyminen.
Tilastokeskuksen mukaan kokonaispäästöihin ei lasketa maankäyttösektoria YK:n ilmastosopimuksen raportointikäytäntöjen takia.
Maankäyttösektori oli viime vuonna noin miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen nettonielu. Maankäytön eri varastoihin siis sitoutui vuoden aikana enemmän hiiltä kuin sektorista aiheutui päästöjä.
Maankäyttö kääntyi takaisin nieluksi vuodesta 2021, jolloin maankäytöstä aiheutui ensimmäistä kertaa Suomessa nettopäästöjä.
Sektorin kääntymiseen takaisin nieluksi vaikutti se, että Suomessa hakattiin vähemmän metsää. Hakkuumäärät pienenivät kaksi prosenttia edellisvuodesta. Metsämaan puustobiomassasta poistui kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia vähemmän kuin vuonna 2021.
Sen sijaan kivennäis- ja turvemaan nettopäästö metsämaalla kasvoi noin 1,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tämä johtui siitä, että hakkuiden supistuminen vähensi puuston karikesatoa maaperään. Lisäksi tavallista lämpimämpi vuosi kasvatti orgaanisen aineen hajotusta.
Kaikkiaan metsämaa oli noin 10 miljoonan hiilidioksiditonnin nettonielu. Nielu kasvoi viidenneksen vuodesta 2021.
Sen sijaan viljelysmaan nettopäästöt kasvoivat neljällä prosentilla viime vuonna. Tämä johtui Tilastokeskuksen mukaan siitä, että aiempien heikkojen satovuosien jäljiltä viljelysmaassa oli keskimääräistä vähemmän kasvintähteitä. Tämä lisäsi maaperän päästöjä. Myös tavanomaista lämpimämmät kesäkuukaudet kasvattivat päästöjä.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot viime vuoden päästöistä tarkentuvat vielä kuluvan vuoden joulukuussa ja ensi vuoden maaliskuussa, jolloin viralliset tiedot julkistetaan.