Suomalaisen maatalouden arvostus on noussut parin viikon aikana, sanoo asiantuntija – ”Ruoka ei lopu kesken”

Yrittäjät

Suomalaisen ruoantuotannon arvo on noussut selvästi parissa viikossa, sanoo agronomi, MTK:n johtokunnan jäsen sekä  kansainvälisen World Farmers’ Organisation -järjestön naisten komitean puheenjohtaja Kati Partanen.

– Ihmiset tajuavat, että ruoka ei vain jostakin tupsahda syötäväksemme. Sillä on suuri merkitys, että meillä on maataloutta, turvallinen ruokaketju ja laaja elintarvikeomavaraisuus. Ruotsissa esimerkiksi jo ollaan huolissaan ruuan riittämisestä, hän pohtii.

Partasen mukaan maatalousväen huolet maailmalla ovat aivan vastaavia. Tuottajat ovatkin käynnistäneet yhdessä Euroopan laajuisen kampanjan (Farmers don´t stop) kuluttajien rauhoittelemiseksi. Myös Suomessa kannustetaan viljelijöitä lähettämään sosiaaliseen mediaan kuvia tunnisteella #viljelijäeipysähdy.

– Ruoka ei lopu kesken. Maatilat pyörivät edelleen eivätkä viljelijät lopeta työntekoa, jos suinkin pysyvät terveinä.

Partanen kertoo, että Suomessa on jo pitkään tehty Euroopan mittakaavassa poikkeuksellista varautumispolitiikkaa. Suomessakin on tietyillä tahoilla pidetty varautumista turhana ja katsottu, että markkinat kyllä hoitavat ja aina jostakin tavaraa saa.

– Nyt on osoittautunut, että huoltovarmuus- ja varautumisajattelu eivät olekaan vanhanaikaisia. Nykyaikanakin kriisi voi kohdata yllättäen eikä tuotteita saadakaan ulkomailta.

Mutta myös Suomessa riittää huolia.

– Pysyvätkö ihmiset työkunnossa, saadaanko ulkopuolista työvoimaa, miten käy toimialoille, joilla on rajoitteita ja markkinat menevät alta, Partanen listaa.

Hän itse on sekä maa- ja metsätalousyrittäjä sekä ammattikorkeakoulun opettaja. Hän toteaa, että elintarviketuotannossa on paljon kriittisiä työvaiheita. Viljanviljelijänä hän ottaa esimerkiksi kevättyöt.

– Jos porukka on silloin kunnossa, kylvöt saadaan tehtyä ajallaan ja varmistetaan sadon saaminen. Ellei, tilanne on huono.

Navetoissa ja sikaloissa eläimet eivät selviä päivääkään ilman huolenpitoa.

Työvoimaintensiivisillä aloilla kuten marjan- ja avomaanvihannestuotannossa suurin huoli on, saadaanko riittävästi työvoimaa. Siellä on paljon tuotantovaiheita, joita ei ole koneellistettu ja joihin on tekijät saatu pääsääntöisesti ulkomailta. Kuka hommat tekee, kun rajat ovat kiinni?

MTK tekeekin Partasen mukaan parhaillaan kartoitusta tilanteesta ja arvioi mahdollisia toimenpiteitä tilanteen hoitamiseksi.
Tilojen lisäksi myös elintarvike- ja teuraskuljetuksissa sekä jalostuslaitoksissa ihmisten pitäisi säilyä työkunnossa.

– On tehtäviä, joihin voidaan perehdyttää nopeasti, mutta sitten on paljon myös niitä, joihin ei voi ottaa tekijää pystymetsästä.

Haasteista huolimatta Partasen mukaan nyt on äärettömän tärkeää luoda näkymä siitä, että asiat saadaan hoidettua ja työvoima varmistettua.

– Tilat tarvitsevat sitä, jotta voivat keskittyä työntekoon.

Monia maatalousyrityksiä lyövät polvilleen ravintoloita ja matkailua koskevat rajoitukset. On tiloja, jotka ovat myyneet tuotantonsa suoraan ravintoloille tai ovat saaneet merkittävän osan tuloistaan maaseutumatkailusta.

– Tilanne on näiden kannalta kamala. Siihen tarvitaan toimenpiteitä. Muuten voi tulla tilanne, että kysynnän elpyessä, yrityksiä ei enää ole. 

Lopuksi Partanen toivoo, että kriisin keskellä osaisimme kaikki arvostaa toistemme osaamista ja ammatteja. 

– Kun ihmiset ovat ahdistuneita ja peloissaan, keskustelu menee helposti syyttelyksi. Nyt on tärkeintä toimia yhdessä tilanteen parantamiseksi.