Sodan jäljet jätettiin paikalleen – sata vuotta sitten paljastettiin eräs Suomen taidehistorian merkkiteoksista

Historia

Tänään perjantaina tulee kuluneeksi tasan sata vuotta erään merkittävimmistä suomalaisista taideteoksista paljastamisesta.

Kansallisfilosofi J. V. Snellmanin patsas paljastettiin Suomen Pankin edessä Helsingin Kruununhaassa. Päivä oli luonnollisesti 12. toukokuuta, Snellmanin päivä. Snellmanin syntymäpäivän tasavuosista ei kuitenkaan ollut kyse. Silloin valtiomiehen syntymästä tuli kuluneeksi 117 vuotta, nyt vuosia on kertynyt siis 217.

Patsas on eräs Suomen tunnetuimmista ja sata vuotta sitten se oli tärkeä osa vasta itsenäistyneen kansakunnan kuvaston rakentamista.

Paikka Suomen Pankin edessä on valittu hyvästä syystä. Ainoa syy ei ole sijainti aivan Helsingin keskustassa ja Suomen valtiollisen elämän pääkallopaikalla.

Ensimmäinen Snellmanille omistettu muistomerkki, jos hautamuistomerkkiä ei lasketa, löysi paikalleen jo joitain vuosia hänen kuolemansa jälkeen. Rintakuva paljastettiin Kuopion Kirkkopuistossa vuonna 1886. Tämän jälkeen puisto sai nimekseen Snellmaninpuiston.

1910-luvun alussa ajatus patsaasta Helsinkiin sai tuulta alleen. Muistomerkkikilpailu järjestettiin vuonna 1913 ja voittanut ehdotus tuli valmiiksi vuonna 1916. Patsaan paljastus kuitenkin viivästyi ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan vuoksi.

Voittaneen ehdotuksen olivat laatineet kuvanveistäjä Emil Wikström (1864–1942) ja arkkitehti Eliel Saarinen (1873–1950). Wikströmin vastuulla oli patsas ja Saarisen tehtävänä jalusta ympäristöineen.

Kaksikko oli aiemminkin tehnyt paljon yhteistyötä. Esimerkiksi tällä viikolla huomiota Käärijän tyylisiin euroviisuasuihin puettuina saaneet Helsingin päärautatieaseman lyhdynkantajat ovat työparin käsialaa.

Patsas rahoitettiin keräysvaroin ja se valettiin valmiiksi Tanskassa.

Paljastuspuheen tilaisuudessa piti silloinen pääministeri Kyösti Kallio (ml.).

Jatkosodan aikana Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 patsaan jalustaan tuli pintavaurioita. Ne on jätetty paikalleen muistuttamaan pommituksista. Patsas on konservoitu vuonna 2005. Se kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Paljastustilaisuudesta on olemassa video, jonka voi katsoa Elävä Arkisto -sivustolla.

Snellman syntyi 12. toukokuuta 1806 Tukholmassa. Suomi oli vielä osa Ruotsia. Snellmanin ollessa pikkulapsi Suomen alueesta tuli Suomen sodan jälkeen ja Haminan rauhan 1809 myötä autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarin alaisuudessa.

Autonomia eli itsehallinto tarjosi Suomelle ensimmäistä kertaa ikinä aidon mahdollisuuden rakentaa kansakuntaa. Siitä tuli Snellmaninkin elämäntehtävä.

Snellman on nimetty Suomen kansallisfilosofiksi, mutta hänen filosofiaansa ei ehkä tänä päivänä tunneta erityisen syvällisesti.

Tunnetuin Snellmanin valtiomiessaavutus taas on Suomen markka. Oma vuonna 1860 käyttöön otettu rahayksikkö antoi Suomelle talous- ja rahapoliittisia eväitä omissa talousratkaisuissa ja ulkomaiden markkinoille pääsyssä. Markka vahvistui myös ennen emämaa Venäjän ruplaa kun se liitettiin arvokkaampaan kultakantaan 1878.

Ruotsinkielisestä perheestä tullut Snellman oli myös tärkeimpiä suomen kielen asian ajajia. Hän laittoi liikkeelle vaikuttavaa suomenkielistä lehdistöä ja onnistui keisari Aleksanteri II:n kautta saamaan aikaan kielisäädöksen 1863, joka toi siirtymäajalla suomen hallinnon kieleksi ruotsin ohelle.

Merkittävä talous-, kulttuuri- ja poliittisen elämän teko oli myös rautatien rakentaminen Suomesta Venäjän silloiseen pääkaupunkiin Pietariin. Tässäkin hankkeessa Snellman oli tärkeimpiä puuhamiehiä.

Kansallisfilosofina hänen ajattelunsa nojasi hegeliläiseen idealismiin, joka on laajemminkin eurooppalaisten kansallisuusajatusten pohjafilosofia.

G. W. F. Hegelin (1770–1831) ajattelun yhteiskunnallinen ja kansallisuusajattelua hahmotellut puoli perustui ajatukselle valtiosta hengen tai idean ilmentymänä. Yhteiskunta jakautuu sekä Hegelin että Snellmanin ajattelussa perheeseen, yhteiskuntaan ja valtioon.

Snellman korosti, että yhteiskunta tai kansalaisyhteiskunta muodostuu siitä, kun kansalaiset alistuvat järjellä perustelluille ja oikeudentuntoon sopiville ajatuksille. Valtiossa kansalaiset alistuvat lain alle. Yhteiskunta on valtion edellytys.

Oleellista on, että kansa tiedostaa itse itsensä. Suomen kansan tietoisuus itsestään ei Snellmanin mukaan voi rakentua ilman suomen kieltä.

Kansallisfilosofin päivää 12. toukokuuta vietetäänkin myös kansalaisuuden ja kansallisuuden ajatusten pohjalta. J. V. Snellmanin päivä tunnetaan myös suomalaisuuden päivänä.

Johan Vilhelm Snellman kuoli 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummella. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle. Talonpoikaissääty pystytti haudalle muistomerkin vuonna 1885. Muistomerkki ei ole näköisveistos vaan pikemminkin massiivinen hautakivi.

Lähteitä

Suomen Kuvalehti 19.5.1923, yleiskuvaa ja yksityiskohtaisempia kuvia.

Helsingin taidemuseo