Sisäministeri hätäkeskusten mahdollisista lakoista: Toivottavasti sopuun päästään pian

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) pitää tärkeänä, että kaikissa oloissa henkeen ja terveyteen sekä merkittävät omaisuuteen kohdistuvat uhkat pystytään hoitamaan joka tilanteessa.

Hän vastasi STT:n kysymykseen muun muassa poliisien lakkojen merkityksestä sisäiseen turvallisuuteen.

Valtion työntekijät antoivat aiemmin tällä viikolla lakkovaroituksen, joka koskee yli 5 500:aa työntekijää. Lakko alkaisi torstaina 8. toukokuuta, ja siinä olisi mukana työntekijöitä hätäkeskuksista, Tullista ja osasta poliisilaitoksia.

Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen poliisilaitokset olivat lakossa tällä viikolla.

Uuden lakkovaroituksen jälkeen Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio arvioi STT:lle, että ”joissakin tilanteissa voi tulla vähän pidempiä viiveitä” hätäpuheluihin vastaamisessa.

Onko viiveille varaa?

– Siellä on aina kai ollut vähän toisinaan viiveitä, että siinä mielessä se nyt ei asiaa toiseksi muuta, mutta kaikki varmasti toivovat, että tässä päästään sopuun mahdollisimman pian, jotta tämäntyyppiset tilanteet eivät edes uhkaa, Rantanen kommentoi toimittajille eduskunnassa perjantaina.

Valtiosektorin työehtosopimusneuvottelujen kipukohtana ovat olleet palkankorotukset. Työntekijäpuoli on vaatinut työmarkkinakierroksen yleisen linjan mukaista palkkaratkaisua.

Sisäministeri ei ottanut kantaa siihen, onko esimerkiksi poliisilta kohtuullista vaatia palkankorotuksia.

– En ota kantaa työmarkkinatilanteeseen. Siinä emme ole osapuolena.

Sisäministeri kertoi perjantaina ministeriönsä toiminnanalaa koskevista kehysriihipäätöksistä.

Hallitus sopi puoliväliriihessään sisäisen turvallisuuden valmiuspaketista. Rantasen mukaan sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi hallitus haluaa varmistaa sisäisen turvallisuuden riittävät resurssit kaikkiin uhkiin varautumiseksi.

Riihipäätöksiin sisältyy yhteensä noin 127 miljoonan euron lisärahoitus valmiuteen ja varautumiseen sisäministeriön hallinnonalalle kehyskauden aikana.

Rantasen mukaan varoja halutaan kohdentaa esimerkiksi poliisille valmiusyksikköön eli karhuryhmään. Resursseja suunnataan myös suojelupoliisille, Rajavartiolaitokselle ja väestönsuojeluun, kuhunkin kuitenkin varsin pieniä summia.

Hallitus linjasi keskiviikkona julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029. Esitys käsitellään valtioneuvoston istunnossa 30. huhtikuuta ja annetaan sen jälkeen eduskunnalle.