SDP kimmastui postinkulkuun esitetyistä muutoksista: "Palaammeko 1600-luvulle?"

Palaammeko 1600-luvulle, kysyi SDP, kun uuden postilain sisällöstä käytiin eduskunnassa monituntinen ja kiivas keskustelu keskiviikkona. Puolueen kansanedustaja Satu Taavitsainen syytti hallitusta postinkulun hidastamisesta.

– Nyt on niin, että lähetyksistä 95 prosenttia on oltava perillä niin, että jos tänään jätän, sen on oltava huomenna perillä. Uuden lain myötä, jos tänään jätän kirjeen tai alle 10 kilon paketin, se olisi perillä ensi viikon maanantaina tai tiistaina, hän sanoi.

Hallituksen esityksen mukaan taajama-alueilla, joissa on tarjolla sanomalehtien varhaisjakeluverkko, uusi laki antaisi mahdollisuuden poiketa viisipäiväisestä jakelusta ja sallisi kolmipäiväisen jakelun.

Yleispalveluun kuuluvien kirjeiden laatustandardia höllättäisiin niin, että jakelu vain kolmena päivänä viikossa tulisi mahdolliseksi.

Taavitsainen arveli, että kun Posti perustettiin Suomeen 1600-luvulla, kirjeet kulkivat jopa nopeammin kuin kaavaillun uudistuksen jälkeen – vaikka ne kuljetettiin jalan tai hevosella.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) muistutti, että paperisten kirjeiden sijasta yhteyttä pidetään nykyään sähköisesti. Lailla pyritään keventämään Postin rasitteita yleispalveluvelvoitteen osalta.

– Siinä volyymit laskevat 10 prosenttia vuodessa, ja se muodostaa vain viisi prosenttia Postin kokonaisvolyymistä, Berner sanoi.

Kolmipäiväinen jakelu ei koskisi esimerkiksi yritysten tai virastojen lähettämiä kirjeitä kuten sairaalakirjeitä ja laskuja. SDP syytti keskustan avainministereiden tapaa kehittää Postia.

– Lipeätte direktiivistä, joka velvoittaa viisipäiväiseen jakeluun, ettekä välitä työllisyysvaikutuksista. Tämän lakiesityksen myötä 2 500–3 000 ihmistä jää työttömäksi, sanoi Johanna Oja-Niemelä.

Bernerin mukaan esityksellä ei tavoitella erityisiä säästöjä, mutta halutaan huolehtia, etteivät Postin miljoonatappiot yleispalveluvelvoitteen piirissä olevista kirjeistä siirry veronmaksajien maksettaviksi.