Saksa ei enää ole turvapaikanhakijoiden ykköskohdemaa EU:ssa – moni ulkomaalainen harkitsee lähtöä maasta
Saksa ei enää ole maahanmuuton ykköskohdemaa Euroopassa. Saksalaislehti Welt kertoi tässä kuussa käsiinsä saamasta EU:n komission raportista, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden määrä Saksassa on pudonnut rajusti tämän vuoden puolella.
Saksan edelle siirtolaisten kohdemaina olivat nousseet Espanja sekä Ranska.
Vuoden alusta heinäkuun alkuun mennessä Saksan viranomaisille oli tullut noin puolet vähemmän hakemuksia verrattuna samaan ajankohtaan edellisvuonna, vahvisti myös Saksan maahanmuuttovirasto (BAMF).
Tämän vuoden puolella virastolle on tullut tähän mennessä yli 61 000 hakemusta. Viime vuonna samana ajankohtana hakemuksia tuli yli 121 000, kertoi viraston tiedottaja STT:lle.
– Tämä tarkoittaa, että hakemusten määrä on pudonnut 49,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, maahanmuuttoviraston tiedottaja Lioba Hebauer kertoi sähköpostivastauksessaan STT:n kysymyksiin heinäkuun alkupuolella.
Kristillisdemokraattien CDU:n johtama hallitus sanoo syynä olevan uuden maahanmuuttopolitiikan, joka on alkanut purra hallituksen toivomalla tavalla.
Saksalaismedioissa puhuneiden hallituksen edustajien mukaan kiittäminen on erityisesti Pohjois-Afrikan kauttakulkumaiden kuten Libyan kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia sekä rajavalvonnan tiukkenemista. Parhaillaan Euroopan unioni yrittää myös helpottaa turvapaikanhakijoiden käännyttämistä EU-maista.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat kyseenalaistaneet toimia, mutta Saksan sisäministeri hehkutti niiden tehokkuutta.
– Tämä on selvä onnistuminen muuttoliikkeen kääntämisessä. Jatkamme johdonmukaisesti työtä muuttoliikkeen kääntämiseksi päälaelleen, sanoi Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt Bild-lehdelle heinäkuussa.
Sisäministeri on tehostanut rajavalvontaa ja ohjeistanut poliisia käännyttämään takaisin muut kuin aivan haavoittuvimmassa asemassa olevat turvapaikanhakijat, kuten raskaana olevat sekä lapset. Määräys noudattaa liittokansleri Friedrich Merzin vaalilupausta, jonka mukaan rajavalvontaa tiukennetaan heti hänen ensimmäisestä virkapäivästään alkaen.
Kaikki kiristysten vaikutukset eivät ole Saksan hallituksellekaan myönteisiä: myös monet ulkomaalaistaustaiset koulutetut työntekijät haluavat lähteä muun muassa kasvaneen ulkomaalaisvastaisuuden takia.
Tänä kesänä julkaistun mielipidekyselyn mukaan yli neljäsosa Saksaan työn perässä muuttaneista 18–65-vuotiaista siirtolaisista harkitsee tosissaan maasta lähtemistä. Kolmasosa vastaajista oli alle 40-vuotiaita – sitä ikäluokkaa, jota vanheneva Saksa tarvitsee.
Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden kiinnostus Saksasta vapaaehtoisesti lähtemiseen on selvästi lisääntynyt. Saksan maahanmuuttovirasto BAMF kertoo lähtemisestä kiinnostuneille verkkosivuillaan näin:
– Hakemusten määrän jatkuneen lisääntymisen takia käsittelyajat ovat pidentyneet. Olkaa hyvä ja valmistautukaa siihen, että hakemuksenne käsittely ja lähtökorvauksen saaminen voi tällä hetkellä kestää, viraston sivulla ohjeistetaan.
Saksa, kuten Suomikin, auttaa halukkaita vapaaehtoisesti palaamaan entiseen kotimaahansa. Lähtijöille maksetaan korvaus ja heitä autetaan käytännön toimissa paluun mahdollistamiseksi.
Viime vuonna turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia lähti avustetusti Saksasta yli 10 000. Ennen kuluvan vuoden puoliväliä, toukokuun loppuun mennessä, vapaaehtoisia lähtijöitä oli yli 6 000. BAMF:n edustaja ei halunnut kertoa, kuinka monen hakemus odottaa nyt jonossa.
Lähtijät ovat kertoneet lähtöhalukkuutensa syyksi ennen kaikkea epävarmuuden siitä, jatkuuko oleskelupa vai ei. Kakkosena mainittiin ikävä perheenjäseniä ja ystäviä kohtaan. Yli neljäsosa vastasi, ettei tunne olevansa kotonaan Saksassa. Ani harvaa motivoi itse paluuraha.
Saksassa yleisen ilmapiirin kääntyminen maahanmuuttovastaiseksi konkretisoitui selvästi viime vaaleissa, joissa osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue kiri kasvaneen suosion siivittämänä toiseksi. AfD:tä ei otettu hallitukseen, ja puolue on viranomaisten tarkkailussa demokratian vastaisen ja äärioikeistolaisen toiminnan takia.
Thüringenin osavaltiossa AfD nousi voittajaksi. Tämä näkyy myös ilmapiirissä, sanoo maahanmuuttajia tukevan paikallisen järjestön työntekijä STT:lle.
– Voin sanoa, että monia pelottaa käynnissä oleva muutos, sanoo vuonna 2015 suuren pakolaisaallon mukana Saksaan saapunut Mouhamed Alazawe videohaastattelussa Thüringenistä.
Viharikoksia seuraavan ihmisoikeusjärjestö Ezran mukaan viime vuonna Thüringenissä tehtiin enemmän väkivaltaisia hyökkäyksiä ulkomaalaisia vastaan kuin koskaan Saksan yhdistymisen jälkeen. Yli vuosikymmenessä luvut olivat nousseet yli 200 tapaukseen vuoden 2014 yli 60 hyökkäyksestä, Ezra raportoi keväällä.
Tämä tarkoittaa keskimäärin neljää ulkomaalaiseen tai maahanmuuttajataustaiseen ihmiseen kohdistuvaa rasistista väkivallantekoa viikossa.
Kymmenen vuotta saapumisensa jälkeen syyrialainen Alazawe työskentelee paikallisessa maahanmuuttajia tukevassa kansalaisjärjestössä kotouttamistyössä, mitä hän pitää aitiopaikkana maahanmuuttovastaisen ilmapiirin seuraamiselle.
– Ihmiset tuntevat itsensä toisen luokan ihmisiksi. Se mitä voit julkisesti sanoa, on kaventunut. AfD työskentelee aktiivisesti maahanmuuttajia vastaan, ja tämä on normalisoinut vihamielisen puheen maahanmuuttajista. Maahanmuuttajat saavat huomattavasti vähemmän apua kuin ennen. Myös viranomaisten kanssa asioimisesta on tullut taistelua, hän sanoi.
Alazawe itse puhuu sujuvaa saksaa, ja se on hänen työkielensä. Hän on avioitunut saksalaisen naisen kanssa, ja pariskunnalla on kaksi Saksassa syntynyttä pientä tytärtä. Työttömänä hän sanoo olleensa vain kahdeksan ensimmäistä kuukauttaan maassa sen jälkeen, kun hän pakeni kotikaupungistaan Deir ez-Zorista Syyriasta sodan takia.
Silti Alazawen kansalaisuushakemus on junnannut nyt neljä vuotta. Hän on yhä Saksassa turvapaikan perusteella ja asuu Erfurtissa. Kun Syyrian diktaattori Bashar al-Assad syrjäytettiin vallasta joulukuussa, Alazawe kyseli jälleen hakemuksensa perään – pelkona on joutua pahimmassa tapauksessa palaamaan Syyriaan.
– Minulle kerrottiin, että kansalaisuushakemuksen käsittelyssä voi mennä vielä noin kolme ja puoli vuotta. He myös pyysivät lisää papereita, myös sellaisia, jotka minun olisi pitänyt saada Assadin hallinnolta, hän sanoi.
Alazawe kertoi joskus miettivänsä, tekeekö hän oikein, jos perhe jää Saksaan, vai olisiko parempi lähteä. Hän sanoi miettivänsä sitäkin, pidetäänkö myös tyttäriä joskus ulkomaalaisina.
Toisaalta hän tietää, että nykypäivän Saksa on kaikesta huolimatta monikulttuurinen. Jo yli neljäsosa saksalaisistakin on maahanmuuttajataustaisia siten, että ainakin toinen vanhemmista on tullut muualta.
– Myös me vuonna 2015 tulleet pakolaiset olemme rakentaneet uuden elämän täällä. Miksi minun pitäisi jättää nyt kaikki taakseni?.
– En tunne itseäni saksalaiseksi mutta en enää kuulu myöskään Syyriaan. Niinpä minä nyt vain odotan.