Ruotsi lupaa lähettää joukkoja Latviaan – Edellytyksenä yksi ehto
Ruotsi on valmis lähettämään joukkoja Kanadan johtamiin monikansallisiin Nato-joukkoihin Latviaan, lupaa pääministeri Ulf Kristersson.
Sälenin perinteisessä turvallisuuskonferenssissa maanantaina puhuneen Kristerssonin mukaan on tärkeää, että Ruotsi tulevana jäsenenä tukee Naton yhteistä puolustusta.
Kristerssonin mukaan Ruotsin hallitus on valmis antamaan Naton EFP-joukkoihin ”supistetun pataljoonan” kokoisen joukon. Hänen mukaansa joukon koko olisi noin 500–1 000 sotilasta. Aikatauluksi on kaavailtu vuotta 2025, ja edellytyksenä on tietysti Ruotsin pääseminen sisälle Natoon.
Dagens Nyheterin mukaan ruotsalaisjoukon koko olisi noin 800 sotilasta. Sälenin konferenssiin osallistunut Latvian puolustusministeri Andris Spruds piti Kristerssonin ilmoitusta erinomaisena uutisena.
– Naton läsnäolo Latviassa on ratkaisevaa turvallisuudellemme, Spruds sanoi ruotsalaislehdelle.
Ruotsi on jo aiemmin näyttänyt alustavasti vihreää valoa myös maan osallistumiselle Naton ilmavalvontaoperaatioon Baltiassa. Naton jäsenenä jo oleva Suomi ei ole puolestaan vieläkään ilmoittanut, mihin rauhanajan Nato-operaatioihin se aikoo osallistua.
Puolustusliitolle Ruotsin suunnittelemat panostukset ovat hyvin tervetulleita, sanoi Naton puolustuspolitiikan ja -suunnittelun apulaispääsihteeri Angus Lapsley. Samalla hän varoitti, että Ruotsilla on yhä työtä tehtävänä oman kansallisen puolustuksensa rakenteiden sovittamisessa toimimaan osana Natoa.
Kristersson korosti puheessaan Ukrainalle annettavan sotilaallisen tuen jatkamisen tärkeyttä. Hänen mukaansa on kuitenkin ”falskia” arvostella Yhdysvaltoja sitoutumisen puutteesta, jos Euroopan tuki Ukrainalle ei pysy samalla vahvana.
Myös puolustusministeri Pål Jonson alleviivasi Ukrainan tukemisen välttämättömyyttä.
– Kaikki muu olisi itsetuhoista käyttäytymistä, hän perusteli.
Jonsonin mukaan Ukraina on tällä hetkellä Euroopan suojakilpi Venäjän laajentumishaluja vastaan.
– Jos tämä kilpi kaatuu Ukrainaa tukevien maiden puutteellisen näkemyksen tai toiminta- ja kestokyvyn takia, niin silloin jälkimaailman tuomiosta tulee aivan oikeutetusti ankara, Jonson muotoili.
Monet Sälenin puhujat tuntuivat haluavan herätellä ruotsalaisten kriisitietoisuutta.
Puolustusvoimien komentaja Micael Bydén aloitti oman esityksensä kuvilla sodan runtelemasta Ukrainasta ja kysyi yleisöltä, voisivatko he kuvitella kuvien olevan Ruotsista. Hänen mukaansa vastauksesta tuohon kysymykseen riippuu ”kaikki” – eli se, millä tahdilla ja millaisilla määrärahoilla, asenteella ja päätöksillä Ruotsi kehittää omaa valmiuttaan.
–Ja myös se, mitä Ruotsi ja puolustusvoimat voivat antaa Natossa, Bydén sanoi.