Rokotevastaisuus lisääntyy, vaikka tuhkarokko jyllää Euroopassa – rokotepakko noussut taas Suomessakin pohdittavaksi

Tuhkarokkoon sairastui viime vuonna tuhansia ihmisiä eri puolilla Eurooppaa.

Eurooppalaisten pitäisi olla suojassa tältä kehon puolustuskyvyn vievältä kuume- ja ihottumataudilta, mutta rokotevastaisuus nostaa päätään ja tapaukset lisääntyvät.

EU-maissa todettiin viime vuonna yli 12 000 tuhkarokkotapausta, joista 35 johti kuolemaan. Suomessa tautitapauksia oli 16 ja edeltävänä vuonna 11.

Eurooppalaiset luvut ovat huolestuttavia, ja ovat herättäneet myös EU-komission.

Ensimmäistä kertaa asenteita rokotteisiin on selvitetty laajassa tutkimuksessa, jonka tulokset toisaalta rauhoittavat, mutta herättävät myös huolta.

Terveysasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) kertoo, että ihmisillä on vääriä käsityksiä rokotteista.

Lähes puolet EU-kansalaisista uskoo, että rokotteet aiheuttavat usein vakavia sivuvaikutuksia. Suomessakin osuus on 41 prosenttia.

Yleinen harhakäsitys on sekin, että rokotteet voivat aiheuttaa taudin, jota vastaan ne suojaavat.

– Jopa niissä maissa, joissa luottamus rokotteisiin on korkea, voi olla vähän tietämystä. Ihmiset saattavat ottaa rokotteita, mutta he eivät tiedä miksi, Katainen tiivistää.

Silti edelleen 85 prosenttia EU-kansalaisista pitää rokottamista tehokkaana tapana torjua tarttuvia tauteja.

Suomessa ja muissakin Euroopan unionin maissa lapset saavat kaksi rokotetta tuhkarokkoa vastaan. Ensimmäinen annetaan Suomessa 12–18 kuukauden iässä ja toinen 6-vuotiaana.

Rokote on ilmainen, mutta sen ottamiseen ei Suomessa pakoteta.

Tuhkarokkotapauksista kärsineissä Italiassa ja Ranskassa rokottaminen on pakollista. Italiassa rokottamattomalla lapsella ei ole pääsyä päivähoitoon, ja kouluikäisenä hänen vanhemmilleen määrätään 100–500 euron sakko.

Keskustelu rokotepakosta on kiihtynyt muissakin maissa – Suomessakin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Mia Kontio kertoo, että kysymys on noussut esiin työryhmässä, joka arvioi parhaillaan rokotustoiminnan kehittämistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä pohtii pakkorokottamista yhtenä keinona raportissaan, jonka on tarkoitus valmistua toukokuussa.

Suomessa rokotekattavuus eli molemmat rokotteet saaneiden osuus on WHO:n tilaston mukaan hyvä, 92 prosenttia.

EU-maiden kärkeen tällä luvulla ei vielä pääse, vaan sinne yltävät Unkari (99 %), Slovakia (97 %), Portugali (95 %) ja Ruotsi (95 %). Luvut perustuvat maiden omiin ilmoituksiin.

Rokotekattavuuden aleneminen on eurooppalaisten yhteinen murhe. Rokottamaton lapsi tai aikuinen voi esimerkiksi kantaa taudin mukanaan Suomeen lomaltaan Euroopasta.

Katainen varoo ottamasta ollenkaan kantaa siihen, pitäisikö jäsenmaiden harkita rokotepakkoa. EU:lla ei ole asiassa toimivaltaa, vaan päätös kuuluu jäsenmaille.

Komissio haluaa Kataisen mukaan ottaa asian kuitenkin vakavasti. Se, mitä EU voi tehdä, on lisätä ihmisten tietoisuutta ja tukea jäsenmaita korjaamaan väärää tietoa.

Brysselissä toimii jo nyt disinformaatiota torjuva yksikkö, joka kattaa myös terveyteen liittyvän valetiedon.

– Yksilöiden päätökset vaikuttavat kaikkiin EU-kansalaisiin. Tarvitaan 95 prosentin rokotekattavuus rajoittamaan ja kadottamaan sairaus ja suojaamaan niitä, joita ei voida rokottaa. Rokottamisessa on kyse solidaarisuudesta kaikkia EU-kansalaisia kohtaan, Katainen sanoo.

Pohjanmaalla Pietarsaaren naapurissa sijaitseva Luoto on ollut suomalaisittain varoittava esimerkki rokotevastaisuudesta.

Pieni ruotsinkielinen kunta nousi otsikoihin viime vuoden lopulla, kun esikouluikäinen luotolainen lapsi sairastui tuhkarokkoon, jonka hän oli saanut matkalla Euroopassa.

Tapaus paljasti rokotevastaisen keskittymän. Lapsen esikouluryhmässä useampi lapsi oli jätetty rokottamatta.

Kontio THL:stä kertoo, että kunnan rokotekattavuus on noussut kohun myötä. Kun pikkulapsista oli aiemmin rokotettu vain 75,5 prosenttia, nousi osuus 82,8 prosenttiin.

Suomalaiset on valtakunnallisesti suojattu Kontion mukaan hyvin tuhkarokkoa vastaan.

– Pieni epidemioiden mahdollisuus on, mutta ne jäisivät hyvin paikallisiksi, Kontio kuvaa.

Hän tekee eron rokotevastaisuuden ja epäröinnin välillä. Suomessa rokotevastaisuus ei ole hänen mukaansa kasvanut, mutta kysymykset lisääntyvät.

– Ihmiset ovat hämillään, koska väärää tietoa leviää ja jotkut puhuvat aktiivisesti rokotteita vastaan. Myös tautien vaarallisuus on hämärtynyt, koska niitä ei ole nähty lähipiirissä.