Ranska haluaa suitsia ultrapikamuotia tiukalla lainsäädännöllä – suunnitteilla markkinointikielto ja ekovero

Muodin mekkana tunnetussa Ranskassa valmistellaan maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen tiukkaa sääntelyä ultrapikamuodille. Maan senaatti hyväksyi lakiesityksen, joka voimaan tullessaan puuttuisi ultrapikamuodin myyntiin muun muassa veroilla ja markkinointikielloilla.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n vastuullisuus- ja kiertotalouskysymysten johtava asiantuntija Emilia Gädda pitää Ranskaa asiassa edelläkävijänä.

– Mielenkiintoista tulee olemaan, miten ultrapikamuoti määritellään, Gädda kommentoi STT:lle.

– Toinen iso asia on, että tätä täytyy myös valvoa jollain tavalla, ja valvonta vaatii aina resursseja, hän lisää.

Gädda uskoo, että ultrapikamuodin näkyvyyden rajoittaminen vaikuttaisi myös sen kysyntään. Markkinointikielto koskisi myös sosiaalisen median vaikuttajia, joista monet mainostavat pikamuotia seuraajilleen.

Lain myötä Ranskassa tulisi käyttöön ekopisteytysjärjestelmä, jossa alhaisimmat pisteet saavat tuotemerkit joutuisivat maksamaan jopa viiden euron ekoveron myytyä tuotetta kohti. Veron olisi tarkoitus nousta kymmeneen euroon vuoteen 2030 mennessä, mutta se voisi olla enintään 50 prosenttia tuotteen vähittäismyyntihinnasta.

Gädda kuvailee ekoveroa tuottajavastuuta koskevana maksuna.

– Se ohjautuisi myyjälle, eikä kuluttajalle, hän tarkentaa.

Alun perin lakiesitys esiteltiin Ranskassa jo vuonna 2023 ja se sai seuraavana vuonna parlamentin alahuoneen eli kansalliskokouksen hyväksynnän. Lakiesityksen tarkistetussa versiossa tehtiin ero ultrapikamuodin ja pikamuodin välille. Toimet kohdistetaan erityisesti kiinalaisiin ultrapikamuotiyrityksiin, kuten Sheiniin ja Temuun.

Eurooppalaiset pikamuotiyritykset, kuten Zara ja H&M, säästyisivät ankarimmilta vaikutuksilta. Linjanveto on saanut Ranskassa kritiikkiä muun muassa ympäristöjärjestöiltä. Gäddan mukaan rajaus on perusteltu, mutta vaatii pidemmällä aikavälillä uudelleentarkastelua.

– Tämä on mielestäni hyvä lähtökohta, että lähdetään siitä kaikkein pahimmasta.

Senaatti hyväksyi tarkistetun lakiesityksen lähes yksimielisesti. Se etenee syyskuussa senaatin ja kansalliskokouksen yhteisen valiokunnan käsittelyyn.

Gädda näkee Ranskan lakiesityksessä myös protektionistisia piirteitä ja omien markkinoiden turvaamisen halua, mutta korostaa ympäristönäkökulman olevan siinä silti vahva.

Suomen eduskunnassa tehtiin vuonna 2024 Maria Ohisalon (vihr.) johdolla toimenpidealoite pikamuodin ympäristöhaittoja rajoittavan lainsäädännön valmistelemisesta. Esityksessä viitataan Ranskan lakiesitykseen.

Suomen Tekstiili & Muoti on kannanotossaan kertonut alan pitävän lainsäädännön valmistelua välttämättömänä. Gäddan mukaan pikamuotia rajoittava lainsäädäntö tulisi kuitenkin toteuttaa ensisijaisesti EU-tasolla. Hän toivoo Ranskan toimivan esimerkkinä EU:n suuntaan.

– Oikea kanava olisi, että EU-tasolla saataisiin keskustelu käyntiin, ja löydettäisiin ne oikeat mekanismit tämän ongelman kitkemiseksi.

– Jos vaikka Suomi lähtisi tekemään tätä, niin vaikutukset jäisivät ehkä liian pieniksi ja se sirpaloittaisi EU:n sisämarkkinaa, kun tuotaisiin jäsenvaltiokohtaista sääntelyä, Gädda sanoo.

Vuonna 2024 hyväksytty EU:n uusi ek osuunnitteluasetus tuo osaltaan keinoja ympäristökuormituksen vähentämiseen. Gäddan mukaan tekstiilit ovat ensimmäisten tuotteiden joukossa, joihin ekosuunnittelu-asetuksen toimeenpanoa laajennetaan, mutta lähestymistapa on erilainen kuin Ranskassa.

– Ranska on selkeästi ottanut tiukimman linjan tähän, Gädda kuvailee.

Gädda on huolissaan siitä, että jos Ranska sulkee ovensa ultrapikamuodille, tuotteet voivat päätyä muualle Eurooppaan. Hän muistuttaa, että kyse ei ole vain Ranskan ongelmasta, vaan koko EU:n yhteisestä haasteesta.