Raaseporin onnettomuudesta uutta tietoa: 19-vuotias varusnainen oli uupunut ennen kuin joutui veteen ja vajosi pinnan alle

Varusmiesten harjoitusten suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan lisää resursseja, arvioi Onnettomuustutkintakeskus (Otkes).

Kannanotto perustuu keskiviikkona julkistettuihin tutkintoihin, joissa Otkes selvitti varusmiehille viime vuonna Raaseporin Dragsvikissa ja Inarin Ivalossa tapahtuneita onnettomuuksia.

Otkes löysi kummassakin turmassa puutteita harjoituksen suunnittelussa. Moitteita Otkes antaa myös tiimityön puutteista sekä siitä, että päätökset saattavat jäädä liikaa oman harkinnan varaan.

Otkesin johtaja Kurt Kokko myönsi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että varusmiesten koulutuksen sopiva vaativuus ei ole aivan helppo kysymys.

– Raskaat ja vaativat harjoitukset ovat osa koulutusta, ja ne myös motivoivat varusmiehiä. Silti asiat voi ja pitää tehdä turvallisesti, hän linjasi.

Uudenmaan prikaatin Dragsvikin varuskunnassa Raaseporissa yhdeksän varusmiestä joutui veden varaan viime lokakuussa, kun heidät käskettiin poistumaan veneestä. Heistä yksi, tuolloin 19-vuotias varusnainen, oli veden alla noin kymmenen minuuttia, hänen sydämensä pysähtyi ja häntä jouduttiin elvyttämään ennen kuljettamista sairaalaan.

Otkesin selvityksessä tuli nyt esiin myös uusia asioita: kyseinen varusnainen oli ollut ennen turmaa onnettomuusrastin alkaessa niin uupunut, että muut ryhmän jäsenet olivat lähes joutuneet nostamaan hänet veneeseen.

Inarin Ivalossa puolestaan kaksi laskuvarjojääkäriä loukkaantui viime vuoden maaliskuussa, kun he tekivät laskuvarjolla hyppyharjoitusta helikopterista. Utin jääkärirykmentin varusmiehet loukkasivat hypyn aikana olkavartensa, ja toinen heistä joutui lykkäämään loppuosaa varusmiespalveluksestaan.

Otkesin mukaan onnettomuuksissa ilmeni pulmia aselajien yhteistyön rajapinnassa. Otkes katsoo myös, että Puolustusvoimien henkilöstön vaihtuvuus ja koulutusjärjestelmän muutokset ovat johtaneet niin kutsutun hiljaisen tiedon katoamiseen.

Armeijan hierarkkisessa, suorituspainotteisessa kulttuurissa ei Otkesin mukaan välttämättä ymmärretä tai uskalleta ilmaista osaamisen puutteita ja kysyä tarkennuksia saatuihin ohjeistuksiin.

– Kevään 2023 harjoituksessa varusmiehet olivat joutuneet upoksiin samassa paikassa, eikä tästä ollut tehty poikkeamailmoituksia. Koettiin, että se kuului harjoitukseen ja siitä piti selvitä, Kokko kertoi medialle.

Otkes suosittaa Dragsvikin tapauksen perusteella Puolustusvoimille kohennusta harjoituskäskyjen laatimiseen, avoimempaan vuoropuheluun ja virheistä oppimiseen. Ivalon turma kirvoitti esimerkiksi suosituksen parantaa turvallisuusjohtamista.

Dragsvikin onnettomuuden vakavuus ei käynyt ilmi Merivoimien Uudenmaan prikaatin ensitiedotteesta. Everstiluutnantti Ville Rosenlundin mukaan tiedottamista aiotaan kehittää. Rosenlund on Puolustusvoimien johtava työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö.

Otkesin Kurt Kokko ei asiasta kysyttäessä ottanut kantaa siihen, kuinka lähellä suuronnettomuutta oltiin.

– Kuulemisissa tuli selväksi, että henkilöt taistelivat ja kamppailivat vedessä. Muutamien osalta voi sanoa, että jos joukossa ei olisi ollut hyvävoimaisia varusmiehiä, jotka auttoivat toisia, niin muutamalle olisi voinut käydä samalla tavalla kuin yhdelle nyt kävi, Kokko sanoi.