Purra STT:lle: Hallitus tekee lisäsäästöjä, jos EU-komissio alijäämämenettelyssä sellaisia vaatii
Lue tiivistelmä
- Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomi voi joutua tekemään jopa 1,4 miljardin euron sopeutustoimet vaalikauden aikana.
- Purra mainitsee, että seuraava hallitus saattaa tarvita jopa 10 miljardin euron sopeutukset
- Suomi kannattaa jäädytettyjen venäläisvarojen käyttöä Ukrainan tueksi, mutta EU:n kokouksessa tämä ei onnistunut.
Jos EU-komissio vaatii Suomelta vielä tällä hallituskaudella lisää säästöjä alijäämämenettelyssä, hallitus tekee ne. Näin sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) STT:lle.
Perjantaina valtiovarainministeriö julkaisi tuoreen arvionsa siitä, mitä käytännössä merkitsee Suomen joutuminen EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn.
Uuden arvion mukaan Suomi voi joutua tekemään tällä vaalikaudella eli vuonna 2027 jopa 1,4 miljardin euron edestä uusia sopeutustoimia. Hallituksen pitäisi siis päättää tällaisista lisätoimista ensi vuonna.
– Tämä liittyy juuri siihen, tuleeko alijäämämenettelystä tälle kaudelle lisää toimia. Mikäli tulee, me teemme ne, Purra sanoo STT:lle.
On kuitenkin edelleen mahdollista, ettei komissio vaadi Suomelta näin suuria lisäsäästöjä. Vähempikin voi riittää. Ministeriön perjantaina julkistama haarukka oli 0–1,4 miljardia euroa.
Huonoja uutisia kuultiin myös torstaina, kun valtiovarainministeriö julkaisi tuoreen ennusteensa Suomen taloudesta. Ennusteen mukaan hallitus ei olisi nykytoimilla saavuttamassa hallitusohjelmaan kirjattua keskeistä tavoitettaan velkasuhteen vakauttamisesta.
Ministeriön ennusteen mukaan Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan joka vuosi ja ylittää 90 prosenttia jo ensi vuonna.
Pitääkö hallituksen nyt heittää hyvästit tavoitteelle velkasuhteen vakauttamisesta?
– Jos katsotaan suoria lukuja, se vaatisi noin kaksi ja puoli miljardia lisää säästöjä. Mutta sekään ei tule riittämään, vaan summa olisi huomattavasti suurempi, jotta se varmasti näkyisi siellä viivan alla, Purra sanoo.
Purra sanoo, ettei tiedä, onko hallituksella mahdollisuutta pohtia lisäsäästöjä asioista, jotka eivät heikennä kansalaisten ostovoimaa tai mitenkään haittaa talouskasvun mahdollisuuksia.
– Toisaalta näen selvästi, että hallitusohjelma ja kolme uutta säästökierrosta, yhdistettynä puolustus- ja turvallisuusmenojen merkittävään nostoon, hyvinvointialueiden lisärahoitukseen ja kasvaviin korkomenoihin, niin sanoisin, että hallitus on tehnyt oman osansa.
Purran mukaan perussuomalaiset toki ovat valmiita säästämään esimerkiksi niin sanotuista toissijaisista menoista. Hän viittaa elokuun budjettiriihen alla esittelemäänsä listaan, joka sisälsi leikkauksia esimerkiksi maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön.
Purran mukaan lisäsäästöjen tarvetta pohditaan varmasti kevään kehysriihessä, ja siinä vaiheessa hallituksella on jo uudet ennusteet ja arviot käytössä.
– Nämä luvut ovat menneet niin moneen kertaan uusiksi, että se tietenkin lisää tätä haastetta. Ja ne ovat olleet – kaikilla muillakin ennustelaitoksilla, ei ainoastaan valtiovarainministeriöllä – liian optimistisia. Koska yllätyksiä on tullut.
Myös ensi vaalikauden lukujen pyörittämistä Purra pitää vielä ennenaikaisena. Hän kuitenkin toivoo, että tilanteen vakavuus avautuisi kaikille muille puolueille eduskunnassa.
– Se ei näy poliittisessa keskustelussa eikä välttämättä muuallakaan yhteiskunnassa.
Purra itse on pitänyt esillä, että seuraava hallitus saattaa joutua tekemään jopa 10 miljardin euron sopeutukset. Nyt hän pelkää, että tuokin arvio voi olla jo alakantissa.
– Mikäli sopeutustarve on 10 miljardia, se tarkoittaa suoria menoleikkauksia tai veronkiristyksiä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole, Purra sanoo.
Valtiovarainministeriö arvioi perjantaina, että seuraavan hallituksen pitäisi sopeuttaa julkista taloutta 7–12 miljardilla eurolla, jotta EU:sta tulevat vaatimukset täyttyvät tavalla tai toisella.
Purra kommentoi STT:lle myös EU-huippukokouksen lopputulosta. EU-maat eivät saaneet yöhön asti venyneessä kokouksessaan sopua jäädytettyjen venäläisvarojen käteistuottojen käytöstä Ukrainan tueksi.
Sen sijaan EU-maat ottavat 90 miljardin euron yhteisen lainan, jolla taataan Ukrainan taloudellinen tuki vuosille 2026–2027. Laina taataan EU-budjetista. Suomi olisi kannattanut jäädytettyjen varojen käyttöä, ja niin luonnollisesti myös Purra.
– Tämä on Euroopan unionille mielestäni selkeä epäonnistuminen. On todella ikävää, että tietty osa jäsenvaltioista on valmiina näin hyviä mahdollisuuksia torppaamaan.
Purra sanoo samaan aikaan ymmärtävänsä jäsenmaista nimenomaan Belgian huolet, joita on viikkokausia pyritty ratkaisemaan erilaisilla keinoilla. Siinä ei kuitenkaan onnistuttu.
– Ukrainan tukeminen on tietenkin kaikkein tärkeintä, ja on ensiarvoisen välttämätöntä, että Ukrainan rahoitus on nyt taas joksikin aikaa hoidettu, Purra sanoo.
Miten yhteisvelkaan perustuva ratkaisu sopii Suomelle ja perussuomalaisille?
– Hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston kannoissa mehän olemme suhtautuneet Ukrainan rahoittamiseen avoimesti, kaikkiin rahoitusvaihtoehtoihin, Purra sanoo.
Purra huomauttaa, että Ukrainaa on tuettu aiemminkin vastaavanlaisella mekanismilla. Hänen mukaansa siinä ei sinänsä ole mitään uutta. Sen sijaan hallitus on vastustanut yhteisvelkaa esimerkiksi komission esittämän kriisimekanismin kohdalla.