Puolan hallitus palauttaa demokratiaa kovin ottein – Tuskin "rautaharja" on lakaissut edellisen hallinnon nimittämää väkeä syrjään

Puola

Puolan pääministeri Donald Tusk lupasi viimesyksyisen vaalivoittonsa jälkeen palauttaa Puolaan demokratian ja oikeusvaltion, jotka olivat päässeet rapautumaan konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen (PiS) valtakauden aikana.

Aitaa on kaatunut ja rapatessa on roiskunut, kun Tuskin hallinto on jyrännyt uudistuksiaan läpi.

Tuskin ”rautaharja” on lakaissut edellisen hallinnon nimittämää väkeä syrjään muun muassa oikeuslaitoksesta, valtiollisesta mediasta ja valtionyhtiöistä.

Puolan valtiollinen televisio, radio ja uutistoimisto PAP on asetettu selvitystilaan, mikä on antanut hallitukselle laajemmat mahdollisuudet uudistaa niitä. Lisäksi edellisen hallituksen laittomuuksista, kuten korruptiosta ja opposition vakoilusta Pegasus-ohjelmalla, on aloitettu tutkintoja.

Etenkin alkuun vauhti oli kova, mutta sittemmin se on hiipunut, kertoo STT:lle oikeustieteiden professori Maciej Kisilowski Keski-Euroopan yliopistosta Wienistä.

Hallituksen työtä ei ole helpottanut se, että kahdeksanvuotisella valtakaudellaan PiS muutti lakeja mieleisekseen, linnoitti valtion instituutiot omalla väellään ja perusti uusia hallinnollisia tasoja valvomaan instituutioiden alempia tasoja. Kaiken lisäksi Puolan PiS-taustainen presidentti Andrzej Duda on neliraajajarruttanut lähes kaikkia uudistuksia.

Asiantuntijat ovat verranneet uudistusten tekemistä lain puitteissa muun muassa Gordionin solmun avaamiseen ja miinakentällä kävelyyn. Nykyhallituksen uudistukset ovat olleet kovaotteisia, eikä niistä aina ole kertynyt tyylipisteitä. Ne ovat kuitenkin olleet tarpeellisia, Kisilowski sanoo.

– Uudistukset ovat laillisia, oikeutettuja ja ehdottoman välttämättömiä. Yhdysvalloista näkee, minkälaisen sotkun saa aikaan jo neljässäkin vuodessa. Puolassa (PiS:n puheenjohtaja ja edellisen hallituksen takapiru Jaroslaw) Kaczynski sai rakentaa mafiavaltiotaan kahdeksan vuotta ja pääosin kansainvälisen median tutkan alapuolella.

– Tämä voi olla ainoa mahdollisuus palauttaa Puolaan demokraattiset instituutiot.

Kisilowskin mukaan myös valtaosa muista oikeustieteilijöistä pitää uudistuksia laillisina. Niitä ovat kuitenkin arvostelleet esimerkiksi muutamat professorit ja ihmisoikeusjärjestö Puolan Helsinki-komitea. Arvosteluun on juridisia perusteita, vaikka käytännössä uudistuksia ei olisi voinutkaan jättää tekemättä, sanoo oikeusvaltioasiantuntija Weronika Kiebzak varsovalaisesta Polityka Insight -ajatushautomosta.

– Esimerkiksi Puolan yleisradion johdon ja sitä valvovan neuvoston irtisanomiselle ei ollut laillisia perusteita. Sitten hallitus turvautui selvitystilaan, mikä osoittautui paremmaksi ratkaisuksi, hän sanoo.

Viime viikolla oikeus totesi selvitystilan lain mukaiseksi. Kiebzakin mukaan valtiollisen median selvitystilaakin on ihan perustellusti arvosteltu keinotekoiseksi, koska sen tarkoitus oli ainoastaan ottaa media hallituksen valvontaan.

Käytännössä vaihtoehtoakaan ei ollut, sillä PiS muutti valtakaudellaan valtiolliset tiedotusvälineet propagandatorvikseen, jotka syytivät pidäkkeettä muun muassa muukalaisvastaista, rasistista ja homofobista vihapuhetta sekä nimittelivät Tuskia Saksan agentiksi.

– Äänestäjät vaativat sen uudistamista, eikä ollut mahdollista odottaa lainsäädännöllisiä muutoksia. Hallitus teki mitä teki, mutta juridisesti sen tekoja voidaan kyseenalaistaa, Kiebzak sanoo.

Kisilowskin mukaan arvostelu on turhaa jeesustelua, joka sivuuttaa sen, että PiS ei säätänyt lakejaan perustuslain mukaisesti. Hänen mukaansa ulkomailla ei edes tajuttu, miten pahassa jamassa julkinen televisio oli ennen uudistuksia.

– On silkkaa piittaamattomuutta väittää, että näitä lakeja, jotka säädettiin PiS:n hitaan, autoritaarisen vallankumouksen jälkeen, pitäisi noudattaa. Jos Kaczynskin kissa nimitettäisiin perustuslakituomioistuimen johtoon, pitäisikö sen päätöksiä noudattaa? Hölynpölyä, Kisilowski puuskahtaa.

Myöskään EU ei ole nähnyt kovaotteisissa uudistuksissa ongelmia. Se päätti helmikuussa vapauttaa Puolan käyttöön toista sataa miljoonaa euroa aiemmin oikeusvaltiosyistä panttaamiaan koronaelvytys- ja koheesiorahoja.

Vaikeimpia uudistukset ovat olleet oikeuslaitoksessa. Dudan vastustuksen vuoksi esimerkiksi oikeusministeri Adam Bodnar on päättänyt, ettei uusia tuomarinvirkoja avata niin kauan kuin Duda on vallassa. Dudan toimikausi päättyy ensi vuoden elokuussa.

Monet uudistukset ovat jääneet pattitilanteeseen presidentti Dudan vastustuksen vuoksi. Duda on usein joko torpannut uudistukset veto-oikeudellaan tai kieltäytynyt kokonaan allekirjoittamasta lakeja, vaikka perustuslain mukaan hänen pitäisi niin tehdä.

Kun uusi hallitus erotti entisen valtionsyyttäjän ja nimitti uuden, Duda ei osallistunut valintaan lainkaan. Virallinen prosessi olisi vaatinut asiasta presidentin lausuntoa, mutta Duda ei antanut sitä, sillä hän katsoi edellisen syyttäjän olevan edelleen virassa.

Kiebzakin mukaan Duda haraa hallitusta vastaan oikeastaan kaikessa paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Hän lähettää lähes kaikki lait perustuslakituomioistuimeen, joka on täynnä PiS:n nimittämiä tuomareita.

Puolan parlamentti on vaatinut julkilausumassaan tuomioistuimen jäsenten eroa, mutta sitä on turha odottaa. Kiebzak epäilee, että hallitus ajoi symboliseksi jääneen julkilausuman, jotta voi paremmin perustella perustuslakituomioistuimen sivuuttamisen päätöksenteossa.

Kisilowskin mukaan olisi ollut parempi todeta, että perustuslakituomioistuimen ja tuomarinimityksistä päättävän kansallisen tuomarineuvoston jäsenet nimitettiin laittomasti.

– Uusi hallitus sietää perustuslakituomioistuinta, vaikka se on EU-tasollakin todettu epäkelvoksi.

Hänen mukaansa sen jäsenet eivät ole pelkästään konservatiivisia, vaan myös moraalittomia ja ammattitaidottomia.

– Perustuslakituomioistuin on tehnyt täysin laittomia päätöksiä toimivaltansa ulkopuolelta. Se esimerkiksi lausui, ettei kulttuuriministeri voi syrjäyttää julkisen palvelun tv:n johtajaa. Tämä ei kuulu perustuslakituomioistuimen toimivaltaan, joka on lakien perustuslaillisuuden varmistaminen.

Vaikka Kisilowskin näkemykset Laki ja oikeus -puolueesta ja sen lakeijoista ovat paikoin jyrkkiä, hän painottaa, että puolueen äänestäjiä ei saa aliarvioida tai syrjäyttää. Kun Tusk julisti vaaliohjelmansa vuosi sitten, hän painotti uudistusten ja EU-suhteiden palauttamisen lisäksi myös sovintoprosessia.

– Vaikka yleensä huomio onkin uudistuksissa ja rikollisten rankaisemisessa, myös sovinnolle on tarvetta. Oikeutta pitäisi jakaa vahvasti ja nopeasti, koska jos se viivästyy, kuten Yhdysvalloissa on käynyt, sovinto ei voi edetä.

Kisilowskin mukaan on tehtävä ero rikollisen PiS-hallinnon ja sen äänestäjien välille. Sen kannattajien kanssa on jatkettava yhteiseloa.

Sitä ei helpota, että pääpuolueiden kannattajat elävät osin eri todellisuuksissa. Vaikka valtiollinen media ei enää tuuttaa propagandaa, entistä menoa jatkaa esimerkiksi yksityinen Republika-tv, jota katsovat PiS:n ydinkannattajat.

– Siellä puhutaan nyt demokratian lopusta ja valtionmedian kaappauksesta, Kiebzak kertoo.

Syyllisten rankaisemisen ja sovinnon välillä tasapainottelu on Tuskin hallitukselle vaikeaa. Toistaiseksi sovintoprosessi ei ole käytännössä alkanutkaan, ja kansa on yhtä kahtiajakautunut kuin poliittinen kenttäkin. Kuvaavaa on, että PiS:n Kaczynski on uhonnut laittavansa Tuskin hallituksen rautoihin ja lusimaan elinkautista, kun palaa valtaan.

Kisilowski painottaa, ettei tarkoita, että esimerkiksi perustuslakituomioistuimen jäsenet voisivat sovinnon nimissä jatkaa tehtävässään. Sen sijaan heidän tilalleen pitäisi löytää ihmisiä, jotka myös konservatiivit hyväksyvät edes vastentahtoisesti.

Hänen mukaansa instituutioiden siivoaminen vanhasta PiS-väestä ja uusien ihmisten nimittäminen ei ole vaikeaa mutta vaatii rohkeutta.

– Kukaan ei uskalla ottaa vastuuta nyt, sillä vastapuoli uhkaa laittaa vastuulliset vankilaan, kun pääsee valtaan.

Tuskin hallitus on laskenut reformiensa etenemisen sen varaan, että se saa lakiehdotuksensa läpi Dudan jättäessä presidentin tehtävät runsaan vuoden päästä. Duda ei voi enää hakea jatkokautta, mutta ei ole mitenkään varmaa, että presidentiksi valitaan seuraavaksi EU- ja aborttimyönteinen liberaali.

Kisilowskin mukaan on täysin mahdollista, että seuraava presidentti on edellinen pääministeri, PiS:n Mateusz Morawiecki. Hän olisi todennäköisesti yhtä hankala kuin Dudakin.

Hyvä osoitus politiikan arvaamattomuudesta olivat kuun alun paikallisvaalit, joissa PiS vasten odotuksia säilytti aiemman kannatuksensa. Sille ei silti pidä antaa liikaa painoarvoa, sillä äänestysprosentti jäi alhaisemmaksi kuin parlamenttivaaleissa. Kiebzakin mukaan esimerkiksi monet opiskelijat, jotka ovat hallituksen ydinkannattajaryhmää, asuvat eri kaupungissa kuin missä ovat kirjoilla.

– Tulos ei vielä kerro, että kansa kyllästynyt hallitukseen, mutta se on varoitusmerkki.

Kisilowskin mukaan paikallisvaalien tulos korostaa joka tapauksessa sovintoprosessin tärkeyttä.

– Kuitenkin tulee vielä päivä, jolloin oikeisto-oppositio palaa valtaan. On tuhannen taalan kysymys, miten varautua siihen tilanteeseen niin, ettei silloin ole heti helvetti valloillaan. Sitä hallitus ei ole edes aloittanut.

Uudistustahdin hidastuttua Puolan valmiiksikin eripuraisen hallituksen rivit ovat alkaneet rakoilla. Hallitus koottiin kolmesta liittoumasta, ja puolueita siinä on toista kymmentä.

Tuskin Kansalaisfoorumin ja etenkin vasemmistopuolue Lewican riveissä ei ole katsottu hyvällä esimerkiksi sitä, että konservatiivisempaa Kolmas tie -koalitiota edustava parlamentin puhemies Szymon Holownia lykkäsi aborttilakien käsittelyä paikallisvaalien yli.

– Myös naisasialiikkeessä tämä on turhauttanut, sillä abortti oli sille yksi syy äänestää nykyistä hallitusta, Kiebzak kertoo.

Puolalaismedia on puolestaan kertonut, että Kolmannessa tiessä on alettu havitella Lewicalta yhtä ministeripaikkaa sen jälkeen, kun vasemmistopuolue menetti asemiaan paikallisvaaleissa. Kiebzak ennustaa, että alkukesän eurovaalien jälkeen voidaankin nähdä ministerivaihdoksia.

Erimielisyydet eivät helpota uusien lakien säätämistä. Lakeja on Kiebzakin mukaan säädetty nyt vähemmän kuin samassa ajassa edellisten hallitusten aikana. Myös ministeriöissä on virkamiehiä, joiden tausta on eri puolueissa, eikä heillä aina ole yhteisiä päämääriä.

Kiebzakin mukaan myös Tuskin persoona ja tapa toimia ärsyttävät monia.

– Hän on vahva johtaja, jopa autoritaarinen johtamistavassaan.

Sekä Kiebzak että Kisilowski uskovat silti vankasti, että hallitus ei kaadu.

– Tämä on Kaczynskin vangitsemisuhkausten sivuvaikutus. On sataprosenttisen varmaa, että hallitus jatkaa vuoteen 2027 asti, mutta vuonna 2027 PiS voi palata valtaan ja kumota taas kaiken, Kisilowski sanoo.