Professori: EU:n asevientipäätös mursi padon – "voidaan tehdä myös jatkossa"
Euroopan unioni on pohjimmiltaan rauhanprojekti, mutta nyt sen jäsenmaat – Suomi mukaan lukien – toimittavat aseellista apua Ukrainaan.
Ukrainalle annetaan aseapua myös Euroopan rauhanrahastosta.
Uusi tilanne ei kuitenkaan muuta EU:n luonnetta rauhanyhteisönä, uskoo valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.
– Kenen tahansa asevienti Ukrainaan voidaan nähdä osana rauhanhanketta ja rauhan palauttamista.
– Kansainvälisen yhteisön silmissä Ukraina ei ole mikään sodan osapuoli vaan Ukraina on se, jota vastaan on mielivaltaisesti hyökätty, Raunio muistuttaa.
Raunion mukaan nyt oli otollinen hetki sille, että vakiintuneet toimintatavat muuttuivat EU-maissa.
– Asevienti Ukrainaan on totta kai iso muutos. Ja nyt kun se on kerran tehty, se voidaan tehdä myös jatkossa.
Raunion mukaan EU:lle on historian valossa tyypillistä, että iso ulkoinen haaste saa sen suoristamaan rivinsä ja yhtenäistymään.
– Tässä ei integraatio sinällään syvene, mutta EU tekee asioita, joita se ei ole aikaisemmin tehnyt.
Raunio toteaa, että Saksa on historiallisista syistä ollut pidättyväinen sotilaallisiin operaatioihin osallistumisessa, joten sen päätös aseviennistä Ukrainaan oli merkittävä.
Suomen päätökseen puolestaan vaikutti sen viiteryhmän eli muiden EU-maiden toiminta, professori toteaa.
– Painetta asevientiin tuli vahvasti myös Suomen sisältä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on tapahtunut selvä muutos kahdeksassa vuodessa eli sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi ensimmäisen kerran Ukrainaan, Raunio toteaa.
– Nyt Putin tuomitaan suoraan, aiemmin näistä asioista ei puhuttu vastaavalla tavalla, hän sanoo.
Nato-keskustelulle on nyt suuri paine. Nato-jäsenyyttä koskeva kansalaisaloite on menossa eduskuntaan, ja Ylen tuoreessa kyselyssä suomalaisten enemmistö oli kääntynyt jäsenyyden kannalle.
– Vaikka Suomi ei edistäisi Nato-jäsenyyttä lähikuukausina, ilmapiirin muuttuminen on selvää ja puolueetkin ovat rohkeampia puhumaan näistä asioista.
Raunion mukaan on ymmärrettävää, että päätöksenteon huipulla sanakäänteet ovat varovaisia, sillä askeleet kohti Natoa voisivat ärsyttää Venäjää tässä tilanteessa.
Sota Ukrainassa on joka tapauksessa jättänyt syvät jäljet, professori sanoo.
– Ja se tarkoittaa sitä, että eduskuntavaaleissa 2023 ja presidentinvaaleissa 2024 Nato-jäsenyys tulee olemaan eri tavalla esillä kuin aiemmin.
– Täytyy muistaa, että siitä ei ole kovin pitkä aika, kun presidentit neuvoivat kansaa tai puolueita, että Nato-jäsenyydestä ei saa keskustella, ja sitä ollaan vähän toteltu. Mutta olen aivan varma, että nyt keskustelua tullaan käymään, sitä ei pystytä estämään.