Professori Anu Koivunen pitää Ruotsin demarien vaalisuoritusta hämmästyttävänä – Suomen vaalikeskustelussa kattaus on erilainen
Yli 30 prosenttia annetuista äänistä, ylivoimainen ykkössija ja edellisiä vaaleja parempi tulos.
Suomessa vastaavalla rekordilla pääministeripuolueen paikka irtoaisi ilman kahta kysymystä, mutta Ruotsin sosiaalidemokraatit saattavat menettää sen – kiitos maan poliittisen hygienian ja blokkiutuneen järjestelmän.
Turun yliopiston professorin Anu Koivusen mukaan erilaisilla parlamentaarisilla sopimuksilla on Ruotsissa pitkät perinteet.ja blokkirajojen ylikin asioita on pystytty hoitamaan. Sen sijaan yhteisessä monipuoluehallituksessa istuminen ja yhteisten budjettien laatiminen on vaikeampaa.
– Sille ei ole Ruotsissa perinnettä, Koivunen sanoo Suomenmaalle.
Suomessa sinipunahallitus tuli yhdeksi vaihtoehdoksi muiden joukkoon jo 1987, mutta Ruotsissa sosiaalidemokraatit ja moderaatit eivät saman katon alle ole mahtuneet.
Koivusen mukaan Ruotsissa nähdään, että yhteistyön tekeminen sosiaalidemokraattien kanssa on kuolemansuudelma, koska sosiaalidemokraatit nielaisevat valtapuolueena aina apupuolueensa. Sosiaalidemokraateille suostuminen hallitukseen ilman pääministeripuolueen asemaa ei vastaavasti käy missään tilanteessa.
Ruotsin vaaleissa äänestäjien ykköskysymys oli ovensuukyselyjen perusteella terveydenhuolto. Koivunen huomauttaa kuitenkin, että kaksi viimeistä viikkoa puitiin käytännössä ainoastaan energiakysymystä – liittyen ydinvoimaan – ja jengirikollisuutta.
Koivusen mukaan on hämmästyttävää, että jo kaksi perättäistä vaalikautta pääministeripuolueena olleet Ruotsin sosiaalidemokraatit onnistuivat saamaan yli 30 prosentin kannatuksen ruotsidemokraattien painotusten hallitsemassa vaalitaistelussa. Vaalien puheenaiheisiin nähden on Koivusen mukaan ihme myös, että moderaattien kannatus jäi niin alas.
Energiasta keskusteltiin Ruotsin vaaleissa Koivusen mukaan myös samanlaisena kotitalouksien lompakkokysymyksenä kuin monissa muissakin Euroopan maissa. Kiinnostavaa on kuitenkin, että ilmastopoliittinen keskustelu on typistynyt vain keskusteluksi siitä, rakennetaanko lisää ydinvoimaa.
– Ja kenen vika on se, että Etelä-Ruotsissa Ringhalsin voimalan reaktoreita on otettu pois käytöstä, onko se ollut poliittinen päätös vai yritysten taloudellisiin näkymiin perustunut päätös.
Siinä missä demarijohtaja Magdalena Andersson puhui eurooppalaisesta energiakriisistä ja syyllisti sähkön hinnasta Vladimir Putinia ja Venäjää, Ruotsin opposition narratiivi oli Koivusen mukaan toinen.
– Oppositiopuolueet sanovat, että sosiaalidemokraattien hallitus tukipuolueineen on vääntänyt energiapolitiikan siihen asentoon, että tavalliset ruotsalaiset joutuvat siitä kärsimään. Tämähän oli se keskustelu, mitä kaksi viimeistä viikkoa joka ilta käytiin.
Ruotsin vaalikeskustelusta ei Koivusen mukaan ehkä löydy paljonkaan rinnastettavaa Suomeen. Ruotsissa valtiontalous ja yritykset ovat hyvässä kunnossa, eikä geopoliittista tilannetta käsitelty juuri lainkaan.
– Siellä ei keskusteltu valtiontaloudesta, talous oli äärimmäisen pienessä roolissa. Ihan perinteiset kysymykset verotuksestakin sivuutettiin hyvin nopeasti. Minun on hyvin vaikea kääntää Suomeen tätä keskustelua, koska jotenkin ne perusasetukset ovat niin toisenlaiset.
Myös ruotsidemokraattien ja perussuomalaisten poliittinen positio on Koivusen mukaan hyvin erilainen. Suomessa perussuomalaiset kuuluvat jo täysin suomalaiseen poliittiseen järjestelmään, kun Ruotsissa neuvotellaan parlamentaarisen kulttuurin tapoja uudelleen ruotsidemokraattien noustua toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
– Heillä on nyt kaikki kortit käsissään, heillä on tilanne, jossa he voivat Tanskan kansanpuolueen tavoin sanella, määrittää ehtoja. Suomessa ei ole ollut ihan vertailukelpoista tilannetta.
Koivusen mukaan ruotsidemokraattien menestys voi ensi kevään vaaleja ajatellen antaa hieman pontta myös perussuomalaisille.
– Koska samalla tavalla kuin ruotsidemokraatit Ruotsissa, myös perussuomalaiset jäivät Suomessa pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan katveessa vähän sivuun, eivätkä päässeet asettelemaan agendaa, Koivunen huomauttaa.
Juttua korjattu kello 20.25: poistettu toinen kappale, jossa epäselvä viittaus blokkien muodostumiseen Stefan Löfvenin pm-kaudella.