Pohjois-Karjalan liitto pettyi budjettiin: Rajamaakuntien tulevaisuus unohtui, Lieksanjoen silta ainoa valopilkku
Uuden Lieksanjoen sillan rahoituspäätös on ainoa merkittävä Pohjois-Karjalaa koskeva ratkaisu hallituksen talousarvioesityksessä, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto katsoo kannanotossaan.
– Ukrainan sodan vaikutuksista huomattavasti kärsinyt rajamaakunta Pohjois-Karjala jäi jälleen odottamaan aikoja parempia niin liikenne- kuin energiahankkeissa. Maakunta ei saa siis edelleenkään samoja edellytyksiä kehitykselle kuin Suomen muut alueet, liitto paheksuu kannanotossaan.
Muun muassa metsäteollisuudelle elintärkeän Joensuu–Imatra-raideyhteyden parantamisessa ei Pohjois-Karjalan liiton mukaan päästä vieläkään eteenpäin.
– Viime vuosien linja jatkuu eli itäisen Suomen liikenneinvestoinnit sijoittuvat mitä suurimmassa määrin Kuopion seudulle Pohjois-Savoon. Savon radan nopeudennostoon esitettävä rahoitus on yllättävä, sillä Itä-Suomen maakuntien yhteisessä liikennehankkeiden investointiesityksessä Karjalan rata on sovittu ensisijaiseksi kehittämiskohteeksi.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että väylien korjausvelkaan budjetoituja varoja käytetään Karjalan radan kehittämistoimiin.
– Koska nykyisten tärkeiden väylien ylläpitämiseen ei näytä riittävän rahaa, niin haihattelu raideleveyden muuttamisesta on syytä lopettaa.
Talousarvioesityksessä ei myöskään oteta kantaa 400 kilovoltin kantaverkon rakentamiseen Pohjois-Karjalaan, liitto huomauttaa.
– Sähkönsiirtokapasiteetin riittävyys ei saa estää maakunnan puhtaan siirtymän hankkeita, joita on vireillä 1,4 miljardin arvosta.
Rajamaakunnat kaipaavat maakuntaliiton mukaan lisätoimia, sillä muuten investoinnit suuntautuvat muualle maahan. Konkreettisia ja kohdennettuja ratkaisuja pitää löytää.
– Ylimalkainen maininta itäisen Suomen ohjelman edistymisestä ei täytä näitä tarpeita.