Näin Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien päätoimittajat perustelevat STT:n asiakkuuden lopettamista

Sanoma Media Finlandin (SMF) uutismediat aikovat lopettaa STT:n uutistoimisto- ja kuvapalveluiden käytön tai merkittävästi vähentää sitä.

Luopuminen merkitsisi sitä, etteivät Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa julkaisisi enää STT:n uutisia tai Lehtikuvan kuvia tai käyttäisi muita STT:n palveluja.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi sanoo, että lehden suunnitelmassa on kyse tarpeesta erottautua.

– Me olemme tilattava media ja olemme jo pidempään nähneet, että meidän kannattaa panostaa nimenomaan omaan erottuvaan uutis- ja kuvajournalismiin, Yläjärvi sanoo.

– Niin laadukasta sisältöä kuin STT:n ja Lehtikuvan tarjonta onkin, se on kuitenkin sisältöä, jonka saa myös monista muista medioista maksutta.

Tarkoituksena on Yläjärven mukaan lisätä sitä, ettei Helsingin Sanomat tarjoaisi samanlaista sisältöä kuin muut mediat, kuten Yleisradio.

Yläjärven mukaan Helsingin Sanomissa ylipäätään sähketyyppisten uutisten merkitys on vähentynyt. Hän myös sanoo, että HS:n kuvakerronnassa videon merkitys on kasvanut.

Yläjärvi ei tarkemmin kerro mahdollisen päätöksen myötä säästettävää summaa. Hänen mukaansa STT:n palveluissa on ollut kyse merkittävästä ulkoisesta ostosta.

Yläjärven mukaan STT:n uutisia ja kuvia on käytetty Helsingin Sanomissa sopimuksen puitteissa, mutta niiden merkitys lukijan näkökulmasta on vuosi vuodelta vähentynyt.

Miten muutos tulee näkymään Helsingin Sanomien lukijoille?

– Me lupaamme edelleen ajantasaista, luotettavaa, nopeaa uutistarjontaa ja omaa uutiskuvaa. Toki se näkyy lehdessä niin, ettei STT siellä yhtenä toimittajana näy, mutta en näe, että se meidän tuotteeseemme vaikuttaa lukijalle. Pikemminkin pyrimme vahvistamaan omaa tuotantoamme.

Helsingin Sanomat valmistautuu Yläjärven mukaan mahdollisesti luopumaan STT:n palveluiden käytöstä vuodenvaihteessa.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti sanoo, että mahdollisen STT:n palveluista luopumisen taustalla on normaali uutismedian strategiatyö.

Pohjimmiltaan kyse on hänen mukaansa median digitaalisesta murroksesta ja IS:n lukijoiden tarpeista.

– Lukijan tarpeet ylipäätään eroavat erilaisissa medioissa, on sitten tilausmedia tai paikallismedia tai meidän kaltainen mainosrahoitteinen iltapäivälehti. Uniikki ja erottuva journalismi ja varsinkin uutisbrändien omien näkökulmien merkitys on jatkuvasti tärkeämpää, Lahti sanoo STT:lle.

– Sen yleisuutisvirran merkitys on tässä vuosien saatossa meidänkin kohdallamme laskenut.

Näistä syistä johtuen IS:llä on Lahden mukaan arvioitu, mihin rajallisia panoksia kannattaa suunnata.

Lahti sanoo, että IS:llä pohditaan parhaillaan, miten STT:n palvelujen jättämää aukkoa paikattaisiin. Tarkat suunnitelmat eivät vielä ole valmiina.

– Esimerkkinä voi sanoa, että jonkinlaista yhteistyötä meidän muiden brändien kanssa voidaan tehdä. Mitään yhteistoimituksia emme ole perustamassa, mutta se on esimerkiksi yksi tie. Ja toki sitten jossakin määrin STT:hen käytettyjä panoksia voidaan ja pitää suunnata omaan tuotantoon, riippuen siitä, vähennämmekö merkittävästi vai lopetammeko kokonaan.