Millaisia aseita Suomi voisi hankkia Nato-kumppani Turkilta? – Sitä selvitellään nyt

Suomen kiinnostus Turkin valmistamiin aseisiin ja sen puolustusteollisuuteen on kasvanut.

Suomi allekirjoitti hiljattain yhteisymmärryssopimuksen, joka liittyy puolustushankintoihin sekä yhteistyöhön Nato-kumppani Turkin kanssa. Nyt selvitellään, mitä aseita Suomi voisi Turkilta hankkia tai millaista yhteistyötä voitaisiin kehitellä.

Asiaa läheltä seurannut henkilö kuvaili Turkkia STT:lle ”portinvartijaksi Venäjän suuntaan”. Suomella ei hänen mukaansa ole varaa ohittaa Turkin kaltaista puolustusteollisuudeltaan merkittävää maata.

Turkin asevienti on yli nelinkertaistunut vain vuosikymmenessä, ja se toi viime vuonna Turkille yli seitsemän miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin kuusi miljardia euroa.

– On tietysti selvää, että kun olemme nyt sotilasliitto Naton jäseniä, ovat myös puolustusmateriaaliyhteistyön lähtökohdat muuttuneet, sanoi STT:lle Olli Ruutu puolustusministeriöstä.

Ruutu on resurssipoliittisen osaston päällikkö, joka allekirjoitti sopimuksen turkkilaisen vastapuolen kanssa kesäkuussa.

Suomen lipun päivän seremoniassa leikattiin kakkua Turkin pääkaupungissa Ankarassa juhlistaen samalla sopimuksen solmimista. Reilut kaksi vuotta aiemmin Suomen ja Turkin diplomaatit tapailivat ahkerasti, kun Turkki jarrutti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Ruudun mukaan on luonnollista, että Suomi tekee sopimuksen Turkin kanssa, koska maa on yksi Suomen Nato-liittolaisista. Ruutu kuvaili Turkin tarjontaa laajaksi.

Heinäkuussa joukko Suomen edustajia tutustui Turkin asetarjontaan Istanbulissa kansainvälisellä puolustusteollisuuden messuilla.

STT:n tietojen mukaan suomalaisia kiinnostivat ainakin Turkin miehittämättömät ilma-alukset, kuten droonit, meridroonit sekä Turkin oma hävittäjäkone Kaan.

Suomen valtuuskunta piti kahdenvälisiä tapaamisia ja vieraili 12 turkkilaisessa puolustusalan yrityksessä.

Ruudun mukaan esimerkiksi Turkin meridroonit voisivat sopia Itämeren suojeluun, mutta asia ”ei ole aktiivisessa selvityksessä”. Lisäksi Turkki valmistaa muun muassa taisteluhelikoptereita, panssarivaunuja ja ohjusjärjestelmiä.

Maailmalla huomiota ovat herättäneet Turkin taisteludroonit. Moni muistaa, kuinka Ukrainan sodan alussa turkkilaiset Bayraktar-droonit nousivat meemiksi. Nyt Ukraina tosin valmistaa drooneja itse.

Suomella taas on tarvetta drooneille ja niiden torjuntakalustolle sekä intoa kehittää omaa drooniteknologiaa.

Sopimus liittyy hankinnan lisäksi yhteistyöhön tutkimuksessa, tuotekehittämisessä ja tuotannossa.

Turkin puolustusteollisuudessa yli kaksi vuosikymmentä toiminut yrittäjä ja tehtailija Murat Sert sanoo, että yhteistyön tuloksia voidaan odottaa aikaisintaan 2027.

– Kestäisi ainakin vuoden, ennen kuin ensimmäisiä projekteja päästäisiin allekirjoittamaan, arvioi Sert, joka on myös Suomen kunniakonsuli Turkin Kayserissa.

Tähän mennessä Suomella ei ole ollut kovin merkittäviä määriä hankintoja Turkista, Ruutu kertoo.

Vuonna 2019 Suomi väliaikaisesti jäädytti muiden EU-maiden rinnalla vientiluvat Turkkiin maan hyökättyä Syyrian kurdialueille. Sen sijaan Turkin demokratian raihnainen tila presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinnon alla tai tuomitsevat ihmisoikeusraportit eivät ole estäneet kauppoja.

Suomi noudattaa YK:n ja EU:n pakotteita ja asevientikieltoja, kuten esimerkiksi Venäjän tapauksessa. Maille ei kuitenkaan ole asetettu puolustushankintakieltoja ihmisoikeustilanteen takia. Turkin kohdallakaan estettä hankinnoille ei siis ole.