Pettymyksiä ja peukkua – näin työmarkkinatoimijat reagoivat riihen tuloksiin

Budjettiriihi

Hallitus saa budjettiriihen päätöksistä risuja ja ruusuja erinäisiltä työmarkkinatoimijoilta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n laskelmien mukaan hallituksen päätösten todellinen työllissyysvaikutus on vain noin 15  000–20  000 työllistä, kun hallituksen oman ilmoituksen mukaan budjettiriihen päätöksillä saavutetaan 31 000–36 000 lisätyöllistä.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder pitää välttämättömänä, että rakenteellisia uusituksia saadaan aikaan vielä tämän vaalikauden aikana, jotta työllisyystavoitteet eivät karkaa.

Hän harmittelee sitä, ettei riihestä saatu panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Suomen Yrittäjät pettyi siihen, ettei neuvotteluissa saatu vietyä eteenpäin työmarkkinoiden rakenneuudistuksia riittävällä tavalla.

Elinkeinoelämän järjestö odotti riihestä työttömyysturvan uudistamista, paikallisen sopimisen edistämistä ja eläkeputken poistoa.

Kiitosta hallitus saa siitä, että se päätti alentaa teollisuuden sähköveron EU:n minimitasolle heti ensi vuoden alusta alkaen.

Palkansaajakeskusjärjestö STTK pitää hallituksen valitsemaa elvytyspolitiikkaa oikeana päätöksenä nykyisessä koronatilanteessa.

Ensi vuoden talousarvion alijäämä onkin kaikkiaan 10,8 miljardia euroa.

STTK pitää myönteisenä sitä, että hallitus antaa ikääntyneiden työllisyyspaketin työmarkkinajärjestöjen valmisteltavaksi.

Lisäksi järjestö pitää myönteisenä sitä, että yksilöllisessä työnhaussa keskitytään henkilökohtaisten palveluiden kehittämiseen.

– Yksilöllisen työnhaun mallissa panostaminen työttömän työnhakijan henkilökohtaiseen palveluun ja karenssien kohtuullistaminen on myönteinen muutos, STTK lausuu tiedotteessaan.

Keskuskauppakamari puolestaan ei usko hallituksen työllisyystoimien tehoon.

Se ymmärtää velkaantumispaineet, mutta olisi toivonut tekoja etenkin paikallisen sopimisen edistämiseksi.

Teollisuuden sähköveron alentamista Keskuskauppakamari pitää hyvänä ideana.

Keskuskauppakamari painottaa, että hallituksen tulisi heti ensi vuonna palata takaisin budjettikehyksiin ja löydettävä myös koronan hoitoon liittyvät rahat kehyksen sisältä.

Myös palvelualojen työantajia edustava PALTA on pettynyt työllisyyspäätöksiin.

Sen mielestä perhevapaauudistus ja kannustinloukkujen purku olisi pitänyt tehdä välittömästi.

– Paljon työllistävät palvelualat tarvitsevat työllisyyden nostoa ja tuottavuuden kasvua, PALTA linjaa tiedotteessaan.

MaRan mukaan hallituksen on hyvin vaikea saavuttaa työllisyystavoitettaan.

– Hallitus ei esitä verojen alentamisia eikä muitakaan toimenpiteitä toimialan ahdingon helpottamiseksi, sen tiedotteessa valitetaan.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö varoittaa, että pahimmillaan alalta voi kadota jopa parikymmentä tuhatta työpaikkaa.

MaRa muistuttaa, että reilun kymmenen vuoden aikana uudet työpaikat ovat syntyneet etenkin palvelualoille.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty korostaa, että kuntien tukieurot tulevat enemmän kuin tarpeeseen.

– On kuitenkin selvää, että tukisumma 1,45 miljardia ei vieläkään kata niitä kuntatalouteen syntyneitä aukkoja, joista kunnat ovat kärsineet jo ennen korona-aikaa. Kun kunnille sälytetään nyt jälleen kerran lisää uusia tehtäviä, niistä koituvat kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti”, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii.

Juttua täydennettu EK:n ja Akavan näkemyksien osalta klo: 18:45.