Perussuomalaisten Veitsiluoto-offensiivi tyssäsi keskustakaksikkoon – "Markkinan poistumisen kompensointiin ei edes hallitus pysty"

Eduskunnan kyselytunti

Perussuomalaisten yritys syyllistää hallitus Stora Enson Veitsiluodon tehtaan lakkauttamisesta tyssäsi eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeri Matti Vanhaseen (kesk.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilään (kesk.).

– Se, että paperin kysyntä maailmalla vähenee sillä tavalla, että yritys joutuu lopettamaan tehtaansa sekä Suomessa että Ruotsissa ei liity kyllä hallituksen ilmastopolitiikkaan, Vanhanen kuittasi perussuomalaisten Ritva Elomaalle. Valtiovarainministeri opasti, ettei yritysten päätösten perusteista pitäisi antaa väärää kuvaa.

Vanhanen arveli Elomaalle, ettei siitä, kuinka paljon hallituksen ilmastopoliitikka on investointeja lisännyt ja lisäämässä, ole laskelmaa.

– Näistä viime aikojen uutisista ilman muuta tämä Kemiin tuleva biotuotetehdas, joka on pohjoisen pallonpuoliskon suurin metsäteollisuuden investointi, joka on tehty, kuuluu tähän sarjaan. Tuore uutinen siitä, että akkuteollisuutta, sen raaka-ainepohjaa ruvetaan myös miljarditason investoinneilla edistämään Vaasassa, kuuluu tähän sarjaan. Mutta sen sijaan Veitsiluodon tehdas ei kuulu tähän sarjaan, Vanhanen summasi.

”Myrkynvihreän siirtymän” hintaa penänneelle perussuomalaisten Petri Hurulle Vanhanen huomautti, että Stora Enson sellua, paperia ja sahatavaraa tuottavan integraattilaitoksen kohtaloa ei kannata yrittää kytkeä energian hintaan.

– Kun on kyse merenrannalla olevasta laitoksesta, jonka ulkomaanviennissä laivakuljetuksiin eivät liity suomalaiset polttoaineverot, niin tämä tarina, jota te levitätte, on väärä. 

Elinkeinoministeri Lintilä huomautti, että jos markkina sulaa alta, paperin kysyntä on vähentynyt 10 vuotta ja viimeisen vuoden räjähdysmäisesti, yksikään pörssiyritys ei jää pyörittämään tappiollista toimintaa.

– He tulevat tekemään omia ratkaisuja. Niin kuin Stora Enso teki tässä tapauksessa ja sulki myös Ruotsin puolella.

Lintilä muistutti, että kustannuskilpailukykyä on jo kohennettu pudottamalla teollisuuden sähkövero EU:n minimiin.

– Mutta se, että kuinka voidaan kompensoida markkinan poistuminen, siihen ei edes hallitus pysty, Lintilä puuskahti.

Keskustan Katri Kulmuni havainnollisti, että 700 työpaikan katoaminen suoraan 20 000 asukkaan Kemistä tarkottaisi Helsinkiin skaalattuna 20 000, alihankintaketjuineen 40 000 työpaikan menetystä.

Keskustaedustaja muistutti, että hallitus vastaa maan teollisuuspolitiikasta. Hän halusi tietää, miten kilpailukyvystä huolehditaan tästä eteenpäin.

Lintilä vastasi, että energialla ja työmarkkinatilanteella on iso vaikutus asiaan. Kasvavassa osassa on myös koulutetun työvoiman saanti.

– Me käymme keskustelua työperäisestä maahanmuutosta. Tämä perustuu nimenomaan siihen, että meillä on aika paljonkin alueita, jonne meillä ei ole tarjota koulutettua työvoimaa, ja tämä on varmasti yksi sellainen kokonaisuus, joka tulee saada vielä parempaan kuntoon.