Peltoporot kuumentavat tunteita

Vaikka turisti pysähtyykin ottamaan porosta kuvaa peltoaukealla viljelijää näky ei ilahduta. Kevään tullessa paljastuvat porojen viljelyksille aiheuttamat vahingot.

– Jos talvella vähän lumen aikaan poljetaan tai kaivetaan peltoja, voi tulla jääpolte, joka tuhoaa kasvustoa, ja pelto routii enemmän. Porojen kaivaminen voi huonontaa kesäistä kasvua, kuusamolainen maanviljelijä Tuomo Pulkkanen kertoo.

Poronhoitoalueella paliskuntien velvollisuutena on aidata alueet, joissa porot aiheuttavat vahinkoa. Paraskaan aita ei kaikkia porovahinkoja estä.

– Porot aitaan ja ihmiset vapaaksi. Kielletään porojen vapaa laiduntaminen saamelaisalueen ulkopuolella. Liikenteen porovahingot kyseisen alueen paliskunnan korvattavaksi, niin silloin poromiehillä olisi intressiä ajaa ne porot pois tieltä, Pulkkanen lataa.

Tuomo Pulkkanen uskoo poronomistajien mailla tapahtuvan aitauksen vähentävän ratkaisevasti porojen aiheuttamia vahinkoja. Radikaali muutos vaatisi kuitenkin muutosta poronhoitolakiin.

– Ja paikallisten ihmisten ei tarvitsisi riidellä näistä asioista vuosikymmeniä, Pulkkanen huokaa.

Valtio tarjoaa ensiavuksi ristiriitoihin porotalouden neuvottelufoorumia, joka tuo saman pöydän ääreen virkamiesten lisäksi paliskuntien ja maanviljelijöiden edustajat.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila toivoo poronhoidon neuvottelufoorumista käytännön tuloksia.

– Minun toiveeni on, että foorumissa päästään käsiksi konkreettisiin ongelmiin. Osassa kohteista porot aiheuttavat ongelmia, mutta osa tapauksista johtuu siitä, että joku ei syystä tai toisesta tykkää poroista. Keskustelua porovahingoista on käyty aina, Ollila toteaa.

Paliskunnilta ei irtoa ymmärrystä porojen laajamittaiselle aitaamiselle.

– Jos porojen täydellisestä aitaamisesta jollain alueella puhutaan, silloin puhutaan poronhoidon lopettamisesta kyseisellä alueella. Porojen aitaaminen on mahdotonta, sanoo Paliskuntien yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.