Ottaako vai ei? Koronarokotteen ympärillä velloo väärinkäsityksiä ja jopa valeuutisia – katso asiantuntijoiden vastaukset kiperimpiin ongelmakohtiin

Koronarokote

Koronarokotekeskustelussa leviävät myös väärinkäsitykset ja valeuutiset. STT kokosi yhteen keskeisiä kysymyksiä rokotteiden turvallisuudesta.

Asiantuntijoina vastaamassa ovat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näveri, ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sekä Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja Sirpa Rinta.

Ensimmäiset rokotukset alkanevat Suomessa pian vuodenvaihteen jälkeen. Kyseessä on Pfizerin ja Biontechin kehittämä rokote.

Miten on varmistettu, että koronarokote on turvallinen?

Rokotetutkimuksista säädetään lailla ja Suomessa niitä valvoo Fimea.

Rokotteen tutkimusnäyttö toimitetaan lääkeviranomaiselle, joka käy aineiston läpi. Myyntilupa myönnetään sen jälkeen, kun on osoitettu, että rokote on riittävän tehokas ja turvallinen.

Koronarokotteita on kehitetty nopeasti. Millaisia riskejä nopea aikataulu on voinut aiheuttaa suhteessa rokotteen turvallisuuteen?

–  Meillä ei ole tiedossa mitään merkittäviä riskejä, sanoo Fimean Näveri.

Hän kertoo, että tutkimusvaatimuksista ei ole nopeutetussakaan aikataulussa tingitty, vaan nopeushyötyjä on saatu muutoin.

–  Normaalitilanteessa lääkeyritys toimittaa koko tietopaketin arvioitavaksi viranomaisille vasta tutkimusten päätyttyä. Nyt on toimittu niin, että tutkimusdataa on toimitettu arvioitavaksi sitä mukaa kun tietoja on kertynyt. Arviointia on siis tehty matkan varrella, jolloin prosessi nopeutuu.

Pfizerin ja Biontechin koronarokotetutkimuksiin on osallistunut noin 44  000 koehenkilöä.

Miten rokotteen turvallisuuden seuranta jatkuu sen jälkeen, kun rokote on otettu käyttöön?

Rokotteen turvallisuutta seurataan Suomessa vielä käyttöönoton jälkeenkin koko tuotteen elinkaaren ajan. Tarvittaessa viranomaiset voivat muuttaa ohjeistuksiaan, lisätä varoituksia tai täsmentää käyttäjäryhmää, jos rokotteella ilmenee uusia haittavaikutuksia.

Millaisia haittavaikutuksia koronarokotteella voisi pahimmillaan olla?

Koronarokotteesta voisi seurata esimerkiksi vakava allerginen reaktio, joka vaatii välittömän hoidon. Mahdollisia olisivat myös kuume- ja kouristusreaktiot tai eräisiin harvinaisiin tauteihin liittyvät reaktiot.

Miten Suomeen tuleva koronarokote eroaa taannoisesta sikainfluenssarokotteesta?

Rokotetutkimuskeskuksen Rämet kertoo, että kyse on kahdesta täysin eri tuotteesta.

–  Koronarokotteessa käytetty teknologia on aivan erilainen kuin sikainfluenssarokotteessa. Siinä ei myöskään ole tehosteainetta, kuten sikainfluenssarokotteessa oli. Tässä rokotteessa käytetään myös täysin eri viruksen osia.

Suomeen ensi vaiheessa käyttöön tuleva koronarokote edustaa uutta niin kutsuttua RNA-teknologiaa. RNA-rokotteet ovat rakenteeltaan perinteisiä rokotteita yksinkertaisempia, ja niissä käytetään vain taudinaiheuttajan geneettistä koodia. Siksi niitä voidaan tuottaa nopeasti.

Entä jos kansalainen ei halua haittavaikutusten pelossa ottaa rokotetta?

–  Jokainen tykönänsä miettii sitä itsestään lähtöisin, mutta se pitää miettiä myös yhteisön kautta. Toivon, että ihmiset kantaisivat vastuuta, eivät vain omasta itsestään, vaan myös ympäristöstään, sanoo THL:n Nohynek.

Suomeen tulevalla rokotteella on noin 90-prosenttinen suojateho. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista.

Voiko rokotteen saanut tartuttaa muita, vaikka ei itse enää sairastuisikaan?

Tästä odotetaan tutkimustuloksia.

Kuinka pitkään rokote antaa suojaa koronvirustartuntaa vastaan?

Suojavaikutuksen kestoa ei vielä tiedetä.