Orpo avaa puolustusrahojen parlamentaarista jakoa: “Kovat" menot pöydälle ensin
Puolustusrahojen jakoa pohtimaan perustettava parlamentaarinen ryhmä keskittyy ensin pohtimaan varsinaisten puolustusmenojen nostamista kolmeen prosenttiin, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.).
– Se on se ensimmäinen kova sisältö, ja siihen liittyy tämä kuuden miljardin rahoitus budjetissa, Orpo sanoi Politiikan toimittajien tilaisuudessa Kesärannassa.
Pääministerin mukaan Puolustusvoimien investointisuunnitelmat avataan ryhmälle.
– Ja se pitää varmasti sisällään sellaista, mikä on kansallisen turvallisuuden kannalta aivan oleellista ja se kerrotaan jossakin syvemmällä eduskunnan turvatiloissa.
Kyseisessä kokonaisuudessa on kysymys puolustusmenojen nostamisesta kolmeen prosenttiin jo vuoteen 2029 mennessä. Sen lisäksi Naton Haagin huippukokouksessa kesällä sovittiin kuitenkin myös 1,5 prosentista epäsuoriin, jollakin tavoin puolustukseen liittyviin menoihin.
Kyseiseen pottiin saattaa liittyä erilaisia poliittisia intohimoja ja puolueilla voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä siitä, mihin ne pitäisi käyttää. Mutta pidetäänkö keskustelu asiasta avoimena ja käydäänkö rahoista poliittista huutokauppaa?
Orpon mukaan puolustusrahoihin liittyy paljon sellaista, joka voidaan kertoa julkisesti ja avoimesti, ja joka näkyy ulospäin.
– Tässä keskitytään nyt tietenkin ensi vaiheessa tähän polkuun, joka me on nyt päätetty, eli kolmen prosentin puolustusmenot -29 mennessä. Mutta samaan aikaan varmasti hahmotellaan polkua siihen Haagin päätökseen, eli viiteen prosenttiin -35 mennessä, ja ryhdytään katsomaan sen 1,5 prosentin sisältöä.
Pääministeri muistutti, että myös komission esityksessä EU:n tulevaksi rahoituskehykseksi on asioita, jotka kuuluvat kyseiseen puoleentoista prosenttiin, kuten esimerkiksi sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvä liikenneyhteyksien merkittävä parantaminen.
– Suomi, jos joku tarvitsee tässäkin eurooppalaiset rahat, täällä sitä Eurooppaa puolustetaan. Siksi meidän satamien, siltojen, rautateiden ja maanteiden pitää olla sellaisessa kunnossa, että sotilaskalustoa pystytään liikuttelemaan.
– Jos me pystymme kotiuttamaan näistä rahoista merkittävästi enemmän kuin tänä päivänä Suomeen, silloinhan me automaattisesti pystymme täyttämään sen 1,5 prosenttia, pääministeri huomautti.
Orpo piti parlamentaarisen pöydän perustamista asiaa varten tärkeänä, koska hallitukset ehtivät ajanjaksolla vaihtua normaalijärjestyksessäkin pariinkin kertaan.
– Me käytämme tulevina vuosina miljardeja, miljardeja ja miljardeja suomalaisten veronmaksajien rahoja. Ja kun meillä on samaan aikaan tulevina vuosina, hallituskausina erittäin haastava julkisen talouden rahatilanne, ja muualta joudutaan ottamaan pois, silloin on todella tärkeää, että eduskuntapuolueet saavat kaiken tiedon siitä, mihin nämä miljardit käytetään, Orpo korosti.
Orpo piti viime viikon budjettiriihtä näytteenä hallituksen toimintakyvystä.
– Varsinainen budjettiriihi vietiin hyvin sujuvasti läpi, hän muistutti.
Orpon mukaan keskeisissä hallitusohjelmaa koskevissa kysymyksissä ja talouden kunnostamista koskevissa kysymyksissä yhteistyö toimii niin kuin pitääkin. Joissakin muissa asioissa on ollut neuvoteltavaa.
– Tällä hetkellä meillä ei pöydällä ole minusta poikkeavaa määrää vielä keskeneräisiä asioita neuvoteltavana. Ja luotan vahvasti siihen, että ne pystytään ratkomaan.
Budjettiriihen alla ryöpsähtänyt rasismikeskustelu hoidettiin Orpon mukaan puhumalla asia pois, lakaisematta sitä minnekään maton alle.
Orpon mukaan Suomessa ja missä tahansa muussakin maassa syntyy hallituskriisi, jos puolueet menettävät luottamuksen keskenään. Kun rasisminvastaisen tiedonannon noudattamisen suhteen tuli ongelmia, luottamusta piti vahvistaa.
– Toinen vaihtoehto varmaan olisi se, että asiasta ei välittäisi, Orpo huomautti.
Orpoa on viime aikoina syytetty maan talouden tilannekuvan kaunistelusta. Hän sanoi tämän keskustelun “kertovan kaiken”.
– Jos minä tuon esiin niitä positiivisia merkkejä, joita Suomen taloudessa on, niin oppositio syyttää muunnellun totuuden kertomisesta, jotta heidän moodinsa siitä, että kaikki on huonosti, ei vaan missään tapauksessa murtuisi. He varmaan pelkäävät sitä, että Suomen talous lähtee kasvuun ja hallituksen politiikka alkaisi toimimaan, pääministeri arveli.