Oppositio syyttää hallitusta yksityisten yritysten suosimisesta aluesairaaloiden kustannuksella

Miksi yksityiset sairaalat saavat yhtäkkiä oikeuden tehdä nukutuksia vaativia leikkauksia, kun ne aiemmin asetuksella kiellettiin julkisilta aluesairaaloilta?

Tämä kysymys kimpoili niin opposition kuin muutamien hallituspuolue keskustankin kansanedustajien huulilla, kun eduskunta käsitteli keskiviikkona peräkkäin kolme terveydenhuollon kannalta keskeistä lakiesitystä. Eniten tunteita herättivät juuri leikkaustoimintaan kaavaillut muutokset.

Vuonna 2017 hallitus keskitti nukutusta vaativat leikkaukset suuriin, ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloihin.

Nyt hallitus esittää, että myös ei-päivystävät yksityiset yritykset saisivat tehdä leikkauksia, kunhan potilas pystytään mahdollisen komplikaation sattuessa siirtämään ympärivuorokautisia päivystysleikkauksia tekevään sairaalaan 30 minuutissa.

Ajan laskeminen alkaa siitä, kun leikkaava yksikkö on soittanut hätäkeskukseen ja päättyy siihen, kun potilas on tukisairaalan leikkaussalissa tai teho-osastolla.

Oppositio katsoo, että hallitus mahdollistaa näin terveysjäteille kermankuorinnan ja luo ennennäkemättömät markkinat yksityisille yrityksille. Ne voivat kääriä voitot, mutta jos jotain sattuu, kalliista jatkohoidosta vastaa julkinen sairaala ja siten veronmaksajat.

– Tässä on kysymyksessä kaikkien aikojen vedätys suomalaisen terveyspolitiikan historiassa, luonnehti Tytti Tuppurainen (sd.).

– Täytyy myöntää, että minun on vaikea tätä kehua, myönsi keskustan Niilo Keränen.

Hallituksen esityksessä todetaan suoraan, että ”uudet säädökset antaisivat yksityisille toimijoille laajat mahdollisuudet tarjota leikkauspalveluita sairaanhoitopiirien keskussairaaloiden sijaintikaupungeissa ilman merkittävää kustannusten lisääntymistä, koska omaa päivystystä ei vaadittaisi”.

Hallituksen esitys on irrallaan sotesta eli vaikka sote kaatuisi, tämä esitys tulisi voimaan, jos eduskunta sen hyväksyy.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan hallituksen motivaatio on ollut muutoksella selkeyttää vuonna 2017 voimaan tulleen asetuksen synnyttämää epäselvää tulkintaa siitä, miten säännökset koskevat julkisella rahalla yksityiseltä palveluntuottajalta ostettuja leikkausoperaatioita.

Leikkaustoiminnan lisäksi eduskuntaa kuohuttivat terveydenhoidon asiakasmaksut ja ensihoitoon tehtävät muutokset.

Opposition mielestä on väärin tehdä jokaisesta terveyskeskuskäynnistä maksullinen aina 680 euroon asti. Tämä näkyisi erityisesti paljon terveyskeskuspalveluita tarvitsevien ikäihmisten kukkaroissa, minkä hallitus on itsekin myöntänyt.

Monissa Suomen kunnissa maksetaan opposition edustajien mukaan nykyään kolmesta käyntikerrasta yhteensä noin 61,80 euroa. Esimerkiksi Helsingissä terveyskeskuskäynnit ovat ilmaisia.