Olli Rehn vetäytyy kisasta IMF:n pääjohtajaehdokkaaksi – perustelee päätöstä Euroopan ehdokkaan tarvitsemalla laajalla tuella

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn vetäytyy kisasta Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) eurooppalaiseksi pääjohtajaehdokkaaksi.

Rehn kertoi asiasta Twitterissä .

Rehn perustelee päätöstään sillä, että IMF:n pääjohtajan virkaan on tarpeen saada ehdokas, jonka takana Euroopan maat voivat seistä yhteisesti.

– Jättäydyn tässä vaiheessa pois äänestyksestä, jotta voimme saavuttaa laaja-alaisen konsensuksen sekä maailmanlaajuisen tuen eurooppalaiselle ehdokkaalle, Rehn kirjoittaa.

Rehnin mukaan työ on ”erinomaisen mielekäs ja motivoiva”.

Rehniä oli tiedotusvälineisiin levinneiden arvioiden mukaan pidetty yhtenä kolmesta kärkiehdokkaasta arvostettuun virkaan.

Suomen Pankista kerrotaan STT:lle, ettei Rehn aio tällä erää kommentoida päätöstään tarkemmin. Myöskään pääministeri Antti Rinne ei aio tällä erää kommentoida asiaa.

STT:n tavoittama pääministerin media-avustaja Joonas Rahkola vetosi pääministerin aikataulusyihin.

IMF:n johtoon on perinteisesti valittu eurooppalainen ehdokas. Yhteisen ehdokkaan valintaa ovat vaikeuttaneet EU:n sisäiset erimielisyydet.

Kisassa ovat tiettävästi jäljellä vielä hollantilainen entinen valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem sekä bulgarialainen taloustieteilijä ja poliitikko, Maailmanpankin toimitusjohtaja Kristalina Georgieva.

Rehnin jättäytyminen kisasta ei tullut yllätyksenä Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettiselle.

– Ei se kovin suuri yllätys ollut. Niiden tietojen varassa, joita olen mediasta lukenut, Ranskalla ja Etelä-Euroopan mailla oli tässä paljon sananvaltaa. Nyt näytti siltä, että Pohjoismaiden ja Baltian maiden kannattama ehdokas tippui ihan viimeisistä kahinoista pois.

Olli Rehnin polku IMF:n huipulle katkesi tutkijan arveluiden mukaan suomalaisen maineeseen tiukan talouslinjan ajurina.

– Tämä on varmaan se keskeisin syy. Olli Rehn on niin vahvasti profiloitunut tietyntyyppiseen politiikkaan nimenomaan Euroopan tasolla talouskomissaarina ollessaan eurokriisin pahimpina vuosina. Tämä maine on selkeästi pysynyt hänen mukanaan Ranskan ja Etelä-Euroopan maiden silmissä.

Uutistoimisto AFP:n haastatteleman, neuvotteluja läheltä seuraavan lähteen mukaan eniten tukea ehdokkaista olisi tällä hetkellä bulgarialaisella Georgievalla.

Georgieva on toiminut Maailmanpankin toimitusjohtajana vuodesta 2017.

Georgieva täyttää kuitenkin tässä kuussa 66 vuotta, ja valuuttarahaston sääntöjen mukaan valittavan pääjohtajan tulee olla alle 65-vuotias.

Ikärajasta joustaminen on ollut mukana pohdinnoissa, mutta asiasta päättäminen ei ole yksin EU:n käsissä.

Hollantilaisen Dijsselbloemin mahdollisuuksia äänestyksessä heikentää EU:n eteläisten jäsenmaiden vastahakoisuus.

Dijsselbloem veti eurokriisin aikana tiukkaa linjaa toimiessaan valtiovarainministereistä koostuvan euroryhmän puheenjohtajana.

Monet muistavat hänen kommenttinsa eteläeurooppalaisten maiden törsäävästä rahankäytöstä.

– En minä voi käyttää rahojani viinaan ja naisiin, ja sitten pyytää apua, Dijsselbloem tokaisi vuonna 2017.

Juttua täydennetty tutkijan kommenteilla klo 19.36.