Olavi Ala-Nissilä HS:ssa: Yhteisvastuun lisäämisessä moraalikadon vaara olisi ilmeinen
Suomessa on oltava hereillä ja pyrittävä aktiivisesti vaikuttamaan niin, että Emun kehittämisessä korostetaan jäsenmaiden omaa vastuuta, kirjoittaa kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa .
Sipilän hallituksen peruslinjaus on, että jäsenvaltioiden keskeistä yhteisvastuuta ei tule lisätä.
Esimerkiksi pankkiunioinissa marssijärjestyksen pitäisi olla se, että uusia yhteisvastuullisia elementtejä lisätään vasta, kun riskejä on pienennetty.
Ala-Nissilä uskoo, että yhteisvastuulliset lainat voisivat puolestaan heikentää maiden halukkuutta terveeseen taloudenpitoon.
Ala-Nissilän mukaan EU-komission tuoreessa pohdintapaperissa mainitaan lukuisia esimerkkejä yhteisvastuun lisäämisestä, kuten yhteinen talletussuoja, suhdannetasausrahasto ja yhteisvastuulliset lainat.
Entinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen näkee, että ehdotetuissa suhdannetasausrahastoissa piilee riski, että niistä syntyy pysyvä tulonsiirtomekanismi.
Ala-Nissilä uskoo, että yhteisvastuulliset lainat voisivat puolestaan heikentää maiden halukkuutta terveeseen taloudenpitoon.
– Moraalikadon vaara on siis ilmeinen, loimaalainen kansanedustaja varoittaa.
Ala-Nissilä näkee, että nykyisessä tilanteessa on vaikea löytää oikeutusta riskien jakamiseen muun muassa yhteisen talletussuojan nimissä.
– Päätöksentekovallan lisääminen euroalueelle – ennen muuta euroalueen yhteinen valtiovarainministeriö – herättää myös kysymyksiä. Jos suuret maat eivät kykene tai eivät ole halukkaita noudattamaan nykyisiäkään ”Brysselin säännöksiä” ja jos komission johto katsoo asiaa sormien läpi, siihen pitää puuttua ensin. Vasta sitten on aika miettiä muutoksia, kansanedustaja linjaa.
Komission pohdintapaperista löytyy myös talousasiantuntijaa miellyttäviä avauksia, kuten esimerkiksi kansallisille parlamenteille hahmoteltu isompi rooli tilivelvollisuudessa.
Ala-Nissilä peräänkuuluttaa nyt Emun kehittämisessä oikeiden kysymysten kysymistä.
– Lähteekö talous- ja rahaliitto todellakin parempaan lentoon lisääntyvän yhteisvastuun siivillä? Vähenisivätkö riskit ylipäätään vai onko kyseessä riskien siirto?