Oikeuslaitosta ohjataan Unkarissa pelolla – tuomari voi saada rangaistuksen maata sitovan ratkaisun hakemisesta

Junan kyydissä ei ole montaa matkustajaa, ja syy siihen on ilmeinen. Kiskot alkavat Felcsutin pikkukylästä Unkarista ja päättyvät maan pääministerin Viktor Orbanin synnyinkylään Alcsutdoboziin vain kuuden kilometrin päähän.

Paperilla rataosuuden oli tarkoitus palvella turismia ja tuhansia matkustajia, mutta oikeampana syynä hankkeelle voinee pitää siihen kanavoitua EU-rahoitusta.

Rautatietä on esitelty Ylen Ulkolinjan dokumentissa Unkari tiellä diktatuuriin?, jonka yhtenä päänäyttämönä on Bryssel. EU-kortteleista myös saatiin uusi palanen tarinaan viime viikon sunnuntaina, kun komissio esitti 7,5 miljardin euron rahoituksen perumista Unkarilta.

Jo aiemmin komissio on puuttunut Unkarin tilaan sitä käsittelevissä oikeusvaltiokertomuksissa. Se on myös ilmoittanut, että vakavat puutteet maan oikeusjärjestelmässä ja korruption torjunnassa riskeeraavat unionin varojen käyttämisen asianmukaisesti.

Soitto Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorille Juha Raitiolle piirtää kuvan, että Unkarin kanssa uhkaa tällä hetkellä hukkua muutakin kuin rahaa. Hän katsoo, että maan oikeuslaitos on jo rajannut itsensä osin EU-oikeuden ulkopuolelle pelottelemalla omia tuomareitaan.

Raitio pitää yhtenä vakavimmista ongelmista Unkarin oikeusjärjestelmässä sitä, että alemman oikeusasteen tuomareita voidaan rangaista työvaiheesta, joka on muualla täysin normaali. Tuo vaihe on ennakkoratkaisun hakeminen EU-oikeudesta.

Ennakkoratkaisut ovat unionin oikeuden ytimessä, koska ne sitovat kansallisia tuomioistuimia ja antavat tulkinnan EU-oikeuden sisällöstä. Unkarin korkein oikeus saattaa kuitenkin määrätä maansa tuomarin kurinpitomenettelyyn, jos se pitää ennakkoratkaisun hakemista aiheettomana.

Seuraus tästä kaikesta on tuomarien pelko kurinpidosta, Raitio kuvailee. Jo ennakkoratkaisua hakiessaan tuomari tietää, että luvassa on todennäköisesti ongelmia.

–  Ei ura etene, tulee vaikeuksia tai tuomari siirtyy uusiin tehtäviin, hän sanoo.

Raitio pitää kurinpitomenettelyn takia kyseenalaisena, onko maa enää aidosti EU-oikeuden piirissä. Jos tuomarit eivät uskalla hakea ennakkoratkaisuja, unioni menettää otettaan valtiosta.

–  Tästä ennakkoratkaisujärjestelmän uskottavuudesta EU ei voi luopua, hän sanoo.

Ongelmia on myös siinä, kuinka virkoja Unkarin oikeuslaitoksessa jaetaan. Muun muassa ylimmän syyttäjän ja eri oikeusasteiden tuomarien nimitykset nojaavat järjestelyihin, jotka vievät oikeuslaitokselta niiden riippumattomuutta vallanpitäjistä.

Komission esitystä Unkarin rahahanojen kiristämisestä harkitsee jäsenmaiden ministereistä koostuva neuvosto. Harkinnan olisi määrä valmistua vain 1–3 kuukaudessa, minä aikana Unkarilla on yhä mahdollisuus käynnistää korjaavat uudistukset.

Unionin eurooppaministerit kokoontuivat Brysselissä tiistaina, ja tuolloin paikalla oli myös Unkarin oikeusministeri Judit Varga. Hän kommentoi ennen kokousta toimittajille, että Unkari on kyvykäs laittamaan toteen 17 kohdan korjaavan ohjelman.

Myös Suomea edustanut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi Unkarin tilannetta medialle lyhyesti kokouksen jälkeen.

–  Kysymys on niin huomattavan tärkeä, että pitää myös antaa tarvittava aika, mikäli siihen yhdessä päädytään, hän sanoi.

Saako unioni viimein uutta otetta Unkarista vai pystyykö maa yhä jatkamaan Orbanin vanhoilla raiteilla?

Professori Raitio arvioi, että EU:lla on vähän puuttumiskeinoja, jos jokin sen jäsenmaista on poliittisesti kaapannut oman oikeuslaitoksensa. Rahahanojen kiristämistä hän pitää keinoista parhaana.

–  EU:n tehtävä on yrittää puolustaa järjestelmäänsä. Aika näyttää, kuinka se siinä onnistuu.