Niinistö tuonee Nato-tapaamisessa esille, että ovi liittoumaan pysyisi auki, arvioi asiantuntija

Sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin vierailu Suomeen liittynee Naton tulevaisuuskuvan laatimiseen, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.

Stoltenbergin kanssa Suomessa vierailee maanantaina ja tiistaina Naton jäsenmaiden suurlähettiläistä koostuva Pohjois-Atlantin neuvosto. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun neuvosto saapuu Suomeen. Vieraat tapaavat laajasti Suomen turvallisuuspoliittista johtoa. Suomesta Stoltenberg ja neuvosto jatkavat matkaansa tiistaina Ruotsiin, joka Suomen tapaan tekee läheistä yhteistyötä Naton kanssa.

Natolla on käynnissä toimintaa ohjaavan asiakirjan laatiminen, jonka olisi tarkoitus valmistua ensi keväänä.

–  Sinällään aika on otollinen tavata Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittista johtoa ja tuoda maiden näkemyksiä muun muassa tähän prosessiin, sanoo vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

Myös tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta arvelee, että vierailu liittyy tähän.

Presidentti Sauli Niinistön arvellaan tuovan esille Naton valmiuden ottaa myös tulevaisuudessa uusia jäsenmaita.

–  Vaikka Suomi ei tällä hetkellä harkitse jäsenyyttä, on tärkeää, että ovi pysyy avoinna, Pesu sanoo.

Vierailu tarjoaa tutkijoiden mukaan Natolle mahdollisuuden keskustella korkealla tasolla Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanteesta. Suomelle taas on tärkeää, että saataisiin selkoa siitä, mihin Nato on tulevaisuudessa tähtäämässä.

Suomen Nato-suhteessa ei ole tutkijoiden mukaan tapahtunut muutosta viime vuosina.

–  Pääasiallinen muutos tapahtui vuonna 2014, kun Suomesta tuli Naton vahvistettu kumppani, Pesu sanoo.

Tämä on mahdollistanut muun muassa sen, että Suomi pääsee mukaan joidenkin valikoitujen Nato-harjoitusten suunnitteluun.

–  Täällä katsotaan kuitenkin, että tämänhetkistä alueellista turvallisuustilannetta palvelee parhaiten se, että Ruotsi ja Suomi eivät tällä hetkellä Nato-jäsenyyttä hae.

Ojasen mukaan muutoksesta ei näy merkkejä myöskään valtioneuvoston puolustusselonteossa.

–  Siinä on hyvinkin silotettu ja perinteisiä muotoiluja toteava tapa käsitellä Natoa ja muita asioita, Ojanen sanoo.

Puolustusselonteko julkistettiin syyskuussa. Ojasen mukaan se jättää kertomatta, mikä Suomen oma näkemys on siitä, mitä Natossa tapahtuu ja mihin se on menossa.

Vierailun lopputulos lienee ennalta-arvattava eli todennäköisesti tyydytään toteamaan, että nykyisenkaltainen yhteistyö sopii Suomelle ja sitä jatketaan entisellään, Ojanen arvelee.

–  Itse muodostettu yleiskuva olisi Suomelle hyödyksi. Onko esimerkiksi Naton ja EU:n yhteistyön kehittämisessä jotain uutta näköpiirissä?

Naton jäsenmaille EU:n puolustusyhteistyö on toissijainen eikä se nyt muutu, muistuttaa Pesu.

–  Nato-jäsenet ovat tarkkoja siitä, että alueelliseen yhteiseen puolustukseen liittyvät asiat hoidetaan Natossa ja EU-yhteistyö sitten täydentää sitä.

Pesun mielestä EU:n rooli on luoda sotilaallisia sotilaskykyjä Eurooppaan, jotka voivat olla Naton tai EU:n käytössä.

Ojasen mukaan eurooppalainen puolustusyhteistyö voisi olla hyvä vaihtoehto Natolle. Jos eurooppalainen yhteistyö jatkaisi kehittymistään, tulevaisuudessa Naton nykyinen rakenne voisi jopa sulautua siihen.

–  Niistä Nato-jäsenmaista, jotka eivät olisi EU:ssa, tulisi tällaisia erityisiä yhteistyökumppaneita.

Tämä tosin edellyttää sitä, että EU:ssa puolustuspolitiikan pitäisi kehittyä ylikansalliseen suuntaan yksituumaisesti.

Esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on linjannut vastikään, että EU:n puolustusta tulisi tiivistää.

Keskusteluihin vierailun aikana noussevat myös Naton ja Venäjän suhteet, jotka ovat viime viikkoina huonontuneet entisestään.

–  Ottaen huomioon, että Niinistö korostaa dialogia ja Venäjä on meille merkittävä kysymys, oletan, että tästäkin keskustellaan, Pesu sanoo.

Nato karkotti muutama viikko sitten tiedusteluväeksi katsomiaan diplomaatteja, johon Moskova vastasi lakkauttavansa Nato-edustustonsa toiminnan ja sulkevansa sotilasliiton toimistot Moskovassa.

Pesu uskoo, että Niinistö tuo esille myös ”Helsingin hengen” palauttamisen. Niinistö on sanonut, että Helsingin vuonna 1975 kirjatut periaatteet ovat yhä paras perusta Euroopan turvallisuusjärjestykselle. Helsingin hengellä hän tarkoittaa luottamuksen ilmapiiriä, joka mahdollisti Ety-kokouksen keskustelut yli blokkirajan lähes 50 vuotta sitten.

Vieraat tapaavat presidentin lisäksi muun muassa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.), pääministeri Sanna Marinin (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.), sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) ja Puolustusvoimain komentaja Timo Kivisen.