Naton huippukokous päätti kutsua Suomen ja Ruotsin jäseniksi
Madridissa koolla olevat Nato-maiden johtajat ovat kutsuneet Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Päätös kutsusta ja liittymispöytäkirjojen allekirjoituksesta kirjattiin keskiviikkona huippukokouksen yhteiseen julistukseen.
Julistustekstin mukaan Nato-jäsenyys lisää Suomen ja Ruotsin turvallisuutta, vahvistaa Natoa ja tekee koko euroatlanttisesta alueesta turvallisemman.
Suomen ja Ruotsin turvallisuus on Natolle ensiarvoisen tärkeää, myös jo jäsenyysprosessin aikana, julistuksessa todetaan.
Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta etenemistä jarrutti Turkin viikkoja jatkunut vastustelu.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitteli lehdistötilaisuudessa Turkkia, Suomea ja Ruotsia, että ne olivat hyväksyneet Stoltenbergin kutsun neuvotella erimielisyyksistä Naton johdolla.
Pääsihteerin mukaan neuvotteluissa oli tehty kovaa työtä viikkojen ajan monilla eri tasoilla. Lopulta sopu syntyi johtajien tapaamisessa Madridissa tiistai-iltana.
– Tämä on hyvä sopimus Turkille sekä Suomelle ja Ruotsille. Ja tämä on hyvä sopimus Natolle, Stoltenberg kuvasi.
Stoltenbergin mukaan Ukraina voi luottaa Naton tukeen niin kauan kuin se on tarpeen. Stoltenbergin mukaan Nato-maiden johtajat sopivat Ukrainalle lähetettävästä avustuspaketista, johon kuuluu esimerkiksi kannettavia droonien torjuntajärjestelmiä, välineistöä turvalliseen viestintään, polttoainetta ja lääkintätarvikkeita.
Nato aikoo myös tukea Ukrainan siirtymää neuvostoaikaisten aseiden käytöstä kohti modernimpia aseita.
Venäjän hyökkäyssota sai Nato-johtajilta tylyn tuomion.
– Venäjän kauhistuttava raakuus on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä ja massiivisia pakolaismääriä, jotka koskettavat suhteettomasti naisia ja lapsia. Venäjä kantaa täyden vastuun tästä humanitaarisesta katastrofista, huippukokouksen julistuksessa todettiin.
Kokouksen hyväksymässä Naton uudessa strategisessa konseptissa Venäjä määritellään merkittävimmäksi ja välittömimmäksi uhkaksi Naton ja koko euroatlanttisen alueen rauhalle ja turvallisuudelle.
Strateginen konsepti on Natossa merkittävä asiakirja, sillä se määrittelee liittokunnan suuntaa tuleville vuosille.
Naton strategiassa mainitaan nyt myös ensimmäistä kertaa Kiina, jonka kuvaillaan linjauksillaan haastavan Naton etua, turvallisuutta ja arvoja.
Madridin huippukokouksessa päätettiin odotetusti Naton läsnäolon vahvistamisesta itäisissä jäsenmaissa.
Nato-maat sopivat, että Naton korkean valmiuden joukkoja lisätään reilusti yli 300 000 sotilaaseen. Aiemmin suoraan Naton komennon alla korkean valmiuden joukoissa on ollut yli 40 000 sotilasta, joista moni on sijoitettu Baltian maihin.
Samalla Nato kasvattaa itäisissä jäsenmaissa olevien taisteluosastojen kokoa prikaatitasolle.
Tuoreena ajatuksena on ollut, että Nato-maissa ikään kuin korvamerkitään joukkoja, jotka olisivat tarvittaessa hyvin nopealla aikataululla tiettyjen liittolaisten käytettävissä.
Korvamerkityt joukot olisivat lähtökohtaisesti sijoitettuina kotimaihinsa, mutta harjoittelisivat säännöllisesti kohdemaansa joukkojen kanssa.
Huippukokouksessa nousi esiin myös Naton piirissä totutusti paljon puhuttava kysymys puolustusmenojen kasvattamisesta.
Juttua täydennetty klo. 19.15 kauttaaltaan.
