Nato päätti puolustusmenojen massiivisesta nostosta ja nimesi Venäjän uhaksi
Keskiviikkona päättyneessä Naton huippukokouksessa Hollannin Haagissa sotilasliitto Naton 32 jäsenmaata sinetöivät virallisesti liittokunnan uuden puolustusmenotavoitteen. Jäsenmaat sitoutuvat nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoo uuden puolustusmenotavoitteen tekevän Natosta vahvemman ja reilumman. Hän myös sanoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tehneen selväksi, että maa on sitoutunut Natoon.
– Trump vahvisti asian tänään selkeästi. Samalla hän teki selväksi, että hän odottaa Euroopalta enemmän sitoutumista. Ja sen me näemme heidän tekevän, Rutte sanoi.
Aiemmin sovitun mukaisesti puolustuslupaus koostuu vähintään 3,5 prosentin kovista puolustusmenoista ja 1,5 prosentin muista turvallisuuteen liittyvistä menoista. Muut turvallisuuteen liittyvät menot liittyvät julistuksen mukaan muun muassa kriittiseen infrastruktuuriin ja puolustusteollisuuteen, todetaan kokouksen loppujulistuksessa.
Yhteislausumassa maat lisäksi nimesivät Venäjän liittokunnan pitkäaikaiseksi uhkaksi. Samalla vakuutettiin, että Nato-maat jatkavat Ukrainan tukemista, minkä nähdään lisäävän Nato-maiden turvallisuutta.
Maat sopivat myös toimittavansa suunnitelmat, jotka osoittavat uskottavan polun puolustustavoitteen saavuttamiseen. Suunnitelman mukaisia menoja aiotaan tarkastaa vuonna 2029.
Nato-maat toteavat, että Venäjä on pitkäaikainen uhka euroatlanttiselle turvallisuudelle. Venäjän ohella turvallisuusuhkana mainitaan terrorismi.
Julistuksen mukaan jäsenmaat voivat ottaa puolustusmenoja laskiessa huomioon suorat panostukset Ukrainan puolustukseen ja puolustusteollisuuteen. Ukrainan Nato-jäsenyyden edistämistä ei loppujulistuksessa mainita.
Muutos viime vuoteen verrattuna on selvä. Washingtonin-huippukokouksen päätteeksi Nato-maat totesivat muun muassa, että Ukraina on peruuttamattomasti tiellä kohti Naton jäsenyyttä. Tuolloin Nato-maat myös sanoivat selvästi, että Venäjä on ainoana vastuussa hyökkäyssodastaan Ukrainassa.
Tänä vuonna julistuksessa lausutaan yleisesti Ukrainan turvallisuuden edistävän Naton turvallisuutta. Liittolaiset vahvistavat sitoumuksensa tukea Ukrainaa jatkossakin.
Vaikka maininta Ukrainan tiestä Natoon puuttui julistuksesta, sotilasliiton pääsihteeri Mark Rutte mainitsi asian kokouksen jälkeen antamissaan kommenteissa.
– Seisomme Ukrainan rinnalla sen tavoitellessa rauhaa, ja jatkamme Ukrainan tukemista sen peruuttamattomalla tiellä kohti Naton jäsenyyttä, Rutte sanoi.
Jäsenmaat vahvistavat julistuksessa myös sitoutuvansa ”raudanlujasti” Naton yhteispuolustukseen sotilasliiton peruskirjan viidennen artiklan mukaisesti. Viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan on hyökkäys kaikkia jäsenmaita kohtaan.
Naton viidennen artiklan pitävyyttä kyseenalaistettiin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tiistaina, että artiklalla on ”monia määritelmiä”.
Nato-maat sitoutuvat laajentamaan transatlanttista puolustusyhteistyötä nopeasti. Yhteisen turvallisuuden edistämiseen aiotaan hyödyntää kehittyvää teknologiaa. Lisäksi puolustuskaupan esteitä liittoutuneiden välillä pyritään purkamaan.
Lopuksi Nato-maat sanovat julistuksessa odottavansa seuraavaa tapaamista, joka tapahtuu Turkissa vuonna 2026. Sen jälkeen Nato-maiden on määrä tavata Albaniassa.