Näin Suomen Nato-prosessi on edennyt
Kun Venäjä helmikuussa 2022 aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan, sai myös keskustelu Suomen liittymisestä Natoon uuden vaihteen. Kevään aikana mielipidemittauksissa nähtiin suuri hyppäys suomalaisten kannatuksessa Nato-jäsenyydelle.
Poliittisen johdon Nato-kannasta kerrottiin virallisesti toukokuussa, kun presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoittivat kannattavansa Suomen hakeutumista Natoon.
Tulevista hidasteista saatiin esimakua heti seuraavana päivänä, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi, ettei Turkki suhtaudu myönteisesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
Suomen jäsenyyshakemus toimitettiin Natoon 18. toukokuuta yhtä jalkaa Ruotsin kanssa.
Kesäkuussa Turkki myöntyi tukemaan Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi, ja kolme maata hyväksyivät kolmikantaisen yhteisymmärrysasiakirjan Madridin Nato-huippukokouksen yhteydessä.
Turkki kuitenkin tulkitsi asiakirjaa eri tavalla kuin Suomi ja Ruotsi.
Turkki on Nato-prosessin aikana vaatinut muun muassa useiden terroristeina pitämiensä ihmisten luovuttamista sekä Suomesta että Ruotsista.
Prosessin aikana sekä Suomi että Ruotsi ovat yrittäneet lepytellä Turkkia muun muassa luopumalla sille vuonna 2019 asettamastaan asevientikiellosta.
Jäsenyysprosessin alettua kävi pian ilmi, että Turkki suhtautuu nihkeämmin Ruotsin kuin Suomen Nato-jäsenyyteen.
Poliitikot Suomessa ja Ruotsissa vakuuttivat kuitenkin pitkään, että maat aikovat pitää yhtä Nato-taipaleen loppuun saakka.
Tammikuussa Turkin suututtivat Ruotsissa pidetyt mielenilmaukset, joissa muun muassa poltettiin muslimien pyhä kirja, Koraani.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tulkittiin tammikuussa Ylelle antamissaan kommenteissa ensimmäistä kertaa myöntävän, että Suomi voi joutua harkitsemaan mahdollisuutta edetä Nato-prosessissa eri tahtiin.
Muutamaa päivää myöhemmin Turkin presidentti Erdogan sanoi, että Turkki voisi hyväksyä Suomen Natoon ilman Ruotsia.
Eriaikainen eteneminen alkoi näyttää entistä todennäköisemmältä Münchenin turvallisuuskonferenssissa, jossa Haavisto kertoi Turkin sanoneen, että Suomi on täyttänyt Madridin kolmikantasopimuksen ehdot.
Ratkaisevan oloinen viesti kuultiin keskiviikkona, kun presidentti Niinistön kerrottiin matkustavan loppuviikosta työvierailulle Turkkiin.
Perjantaina Ankarassa presidentti Erdogan odotetusti kertoi, että Turkki on päättänyt aloittaa Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessin parlamentissa.
Turkin lisäksi ratifiointiaan on pantannut Unkari, joka on lykännyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittelyä yhä uudelleen.
Valtapuolue Fideszin ryhmäjohtaja sanoi perjantaina Twitterissä, että Unkarin parlamentti äänestäisi Suomen Nato-jäsenyydestä 27. maaliskuuta.