Murtuma paranee haavalla – Suomalainen puukipsi valloittaa maailmaa
Maailmanvalloitus alkoi pikkujouluista vuonna 2007.
Juhlatuulella ollut biomateriaalien tutkija Antti Pärssinen sekoitteli sattumalta kahvikupissa keskenään biomuovi- ja hakenäytteitä. Seoksesta syntyi uudenlainen puukomposiitti, vaikka silloin sitä ei kukaan vielä tiennyt.
– Puukappaleet näyttivät enemmän roskilta. Pitkään ne pyörivät pöydällä ja niitä väänneltiin käsissä kuin stressileluja, hymyilee Pärssisen silloinen tutkijakollega, nykyinen yhtiökumppani Petro Lahtinen.
Uusi materiaali on saven tavoin käyttäytyvää massaa, jota on lämpimänä helppo muovailla.
Jäähtyessään se jähmettyy kovaksi kuin korppu. Näillä tiedoilla tutkijakaksikko ei aluksi tehnyt mitään.
– Ortopedien kanssa keskusteltua syntyi ajatus, että se voisi olla kaupallisesti hyödynnettävissä kipsausmateriaalina. Kipsaamisessa on paljon hyötyä siitä, että pystyy muovailemaan käsin ja helposti.
Näin liikeidea oli valmis ja yritys nimeltä Onbone syntyi vuonna 2008.
Keksinnön hakekomponenttina toimii haapa.
– Periaatteessa siihen sopisi mikä vain puu, mutta ei ole kovin monta toimittajaa, jotka antaisivat sertifikaatin lääketieteelliseen tarkoitukseen, Lahtinen selittää.
Haapa haketetaan pieniksi partikkeleiksi, lämpökäsitellään, siitä poistetaan itiöt ja yhdistetään biomuovin kanssa vaasalaisessa muovitehtaassa. Lopputulos on Woodcast-niminen, näkkileipää tai tortillaa muistuttava ohut levy, jota myydään Onbonelle yhden, kahden ja neljän millimetrin vahvuisina.
Levystä voi tehdä lastoja ja kehoa tukevia tai kehon asentoa korjaavia laitteita kuten niskatukia tai korsetteja. Kipsin tekemiseen ei tarvita levyn lisäksi kuin sakset ja lämmitin, jossa levy pehmennetään.
Jonkun kotona on koira hotkinutkin näitä.
Karri Airola
Kouluttaja Sanna Hokkanen asettaa lämmittimeen kovan Woodcast-levyn, josta on tarkoitus tehdä lasta murtuneeseen ranteeseen.
Levyä pidetään muutama minuutti 65 asteessa, kunnes se alkaa notkistua. Hokkanen painaa notkean levyn murtuneen käsivarren päälle, taivuttaa ranteen ympärille ja silittää paikoilleen.
Lopuksi hän saksii ylimääräiset pois, jotta potilaana esiintyvä Onbonen operatiivinen johtaja Karri Airola saa pinsettiotteensa toimimaan. Työ käy nopeasti. Viidessä minuutissa lasta on jäykkää tavaraa.
– Jätteen määrä on yleensä tässä: kolme prosenttia, Hokkanen osoittaa saksittuja lastuja pöydällä.
Lastut eivät oikeastaan ole hukkapaloja, sillä lämmitettynä aine tarttuu itseensä ja siitä voidaan koota isompi levy. Pienemmät jämät käyvät sellaisenaan esimerkiksi sormien lastoituksiin.
– Käytetyn kipsin voi käyttää kätevästi uudelleen samalla potilaalla. Perinteinen lasikuitu-, polyesteri- tai kalkkikipsi jouduttaisiin tekemään kokonaan uudelleen, Hokkanen kertoo.
Loppuunkäytetty Woodcast hävitetään polttamalla tai kompostoimalla. Hokkasen mukaan muovikomponentti häviää neljässä kuukaudessa, hake maatuu reilussa puolessa vuodessa.
Perinteiset kipsausmateriaalit ovat kierrätykseen kelpaamatonta ongelmajätettä.
Osa niistä sisältää isosyanaattia, myrkkyä, joka vaatii huolellisen suojautumisen niin potilaalta kuin kipsaajaltakin sekä kohdeimurin, joita ei pienklinikoilta aina löydy. Woodcast on myrkytön aine, jonka voi asettaa paikalleen paljain käsin.
– Jonkun kotona on koira hotkinutkin näitä, eikä siitä ole mitään haittaa ollut, Airola virnistää.
Perinteinen tutkijan ura ei houkuttanut. Enemmän kiehtoi amerikkalainen unelma.
Petro Lahtinen
Täysin pelkästä tuurista Woodcastin synnyssä ei ole kysymys. Pärssinen ja Lahtinen olivat tutkijoina erikoistuneet puuteknologiaan, Lahtinen bioetanoliin ja Pärssinen biomuoviin.
Kumpikin oli juuri saanut tutkimusalaltaan väitöskirjat valmiiksi.
– Perinteinen tutkijan ura ei houkuttanut, eikä korporaation pienenä pyöränä oleminen. Enemmän kiehtoi sellainen amerikkalainen unelma, Lahtinen hymyilee.
Rahoituksen kanssa kävi tuuri, sillä ensimmäinen pääomasijoitus järjestyi vuonna 2009, vaikka päällä oli kansainvälinen finanssikriisi.
Kauppaan tuote tuli 2011. Helppo tie se ei ollut.
– Sairaalat voivat olla konservatiivisia, heille on ollut kova työ markkinoida tätä. Sitten yksi jälleenmyyjä meni konkurssiin aika alkuvaiheessa.
Nyt Woodcastia käyttää useampi sata sairaalaa Suomessa, Euroopassa ja Aasiassa ja näkymät ovat hyvät.
– Patentti on meidän, joten saamme myydä tätä yksin 20 vuotta, Lahtinen toteaa.
