MTK: Maatalous tarvitsee kriisilainoja

Maataloudessa tarvitaan nyt kriisilainoja ja maataloustukien maksatuksen vauhdittamista, sanoo viljelijöiden perjantaiseen mielenilmaukseen valmistautuva MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Monilla tiloilla on jo alkuvuodesta kassa tyhjänä, Marttila kuvaa nykytilannetta. Kevään kylvökauteen pitäisi kuitenkin valmistautua siemen- ja lannoitehankinnoilla. Marttilan mukaan monet pankit ovat lyöneet rahahanat kiinni ja kymmeniä tiloja on mennyt pakkomyyntiin.

Talousvaikeuksista huolimatta Marttila haluaa luoda uskoa siihen, että tästäkin kriisistä noustaan.

– Ruokamarkkina on kasvuala, ja siinä tarvitaan suomalaista panosta, hän sanoo.

Suomalainen maatalous on paininut kannattavuusongelmien kanssa vuosia, mutta viime vuoden tuloksesta on tulossa ennätyksellisen huono. Professori Jyrki Niemen mukaan ennakkotietojen perusteella viivan alle jäävä yrittäjätulo näyttää puolittuvan edellisvuodesta noin 300 miljoonaan euroon. Kuusi vuotta sitten yrittäjätulo oli vielä miljardin euron luokkaa.

Niemen mukaan poikkeuksellista on se, että myös maidontuotannon kannattavuus on laskenut. Maidontuotanto on ollut pitkään suomalaisen maatalouden kivijalka.

Maatilojen nykyinen talousahdinko on Niemen mukaan monen tekijän summa. Maidon tuottajahinnan lisäksi naudan- ja sianlihan sekä siipikarjanlihan tuottajahinnat ovat laskeneet.

– Tuotantopanosten hintojen lasku, kuten energia hinnan lasku, ei ole pystynyt kompensoimaan varsin rajua tuottajahintojen laskua, Luonnonvarakeskuksessa maatalouspolitiikkaa seuraava Niemi sanoo.

Taustalla vaikuttaa myös tilanne maailmanmarkkinoilla: Venäjän markkinat sulkeutuivat suomalaistuotteilta pakotteiden vuoksi ja Kiinan talous on hiipunut.

Yrittäjätuloa on heikentänyt lisäksi EU:n maatalousuudistukseen liittynyt tukitasojen lasku. Tukien maksatuksen viivästyminen lisää maksuvalmiusongelmia.

Marttilan mukaan viljelijät ovat suivaantuneet tukibyrokratian pahenemiseen. Tukien maksatuksesta ja valvonnasta vastaavassa Maaseutuvirastossa ollaan viljelijöiden kanssa samaa mieltä siitä, että byrokratia on vain lisääntynyt.

– EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen tavoitteena vuonna 2013 oli yksinkertaistaa tukibyrokratiaa. Siinä on epäonnistuttu. Yksityiskohtaisia ohjeita on tullut vain lisää, sanoo Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola.

Maaseutuvirastossa koetaan, että heidän kätensä ovat sidotut paitsi EU:n myös kansallisen lainsäädännön vuoksi.

Tenhola pitää viljelijöiden tavoin kohtuuttomana, että tukihaun ja valvonnan unohduksista rangaistaan niin rankasti kuin nykyisin tehdään.

– Tähän auttaisi vain se, että lainsäätäjä antaisi Maaseutuvirastolle toimivallan hyväksyä pienet puutteet.

Maaseutuvirasto on tehnyt ministeriölle ehdotuksia tukijärjestelmän yksinkertaistamisesta, ja ministeriö on vienyt esityksiä edelleen EU:hun.

– Meidän näkemyksemme mukaan suomalaiset viljelijät ovat niin rehellisiä, ettei näin massiivista valvontakoneistoa tarvita sen varmistamiseksi, että tuet on oikein perustein maksettu. Pienemmät valvontamäärät tehokkaasti hoidettuna varmasti riittäisivät, Tenhola sanoo.

Juttu päivitetty kokonaan klo 20.00