MT: Asiantuntija varoittaa tuoreen linjauksen seurauksista: Suurpetoja asutusten lähelle, pelkona myös vaarallisen loisen leviäminen
Suurpetojen määrän lisääntyminen johtaisi siihen, että hirvet tulisivat asutuksien lähelle niin sanottuina ”pelkolaumoina” arvioi hirvitutkijana elämäntyönsä tehnyt Kaarlo Nygrén Maaseudun Tulevaisuudelle.
– Se on aina merkki siitä, että susilauma on asettunut lähelle. Samoin toimivat valkohäntäpeurat ja metsäkauriit, joita suurpedot uhkaavat. Hirvieläinten perässä asutusten lähelle tulevat sitten myös suurpedot.
Suomen riistakeskuksen mukaan kausi oli todennäköisesti nykymuotoisen kannanhoidollisen karhunmetsästyksen viimeinen.
Arvion taustalla ovat korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) lokakuiset päätökset valituslupahakemuksiin, jotka koskivat syksyksi 2022 myönnettyjä poikkeuslupia karhunmetsästykseen. KHO katsoi, että Suomen riistakeskus myönsi lainvastaisia poikkeuslupia karhujen metsästämiseen.
Ennakkopäätös estää käytännössä karhun lisäksi myös muiden suurpetojen kannanhallinnan Suomessa.
Hirvitutkija Nygrén arvioi, ettei suurpetojen määrän kasvu vaikuta kovin mainittavasti hirvien määrään. Luonnonvarakeskuksen mukaan koko maan mittakaavassa nykyinen susikanta ottaa vuositasolla noin viisi prosenttia hirvikannan tuotosta. Karhun osuus on samaa luokkaa.
Suomen riistakeskus on myöntänyt tälle metsästyskaudelle 31 142 hirven pyyntilupaa. Itärajan petoalueiden heikkoja hirvitiheyksiä pyritään vahvistamaan siten, että pyyntilupamäärät ovat siellä pieniä ja verotus kohdistuu hirvisonneihin.
– Väitteiden mukaan pedot säätelevät hirvikantaa, kun ihminen ei siihen sotkeudu. Ne eivät säätele mitään, pedot pystyvät vain rajoittamaan jonkun verran kantaa tappamalla etenkin nuoria ikäluokkia, Nygrénin huomauttaa.
Tutkijan mukaan susikannan kasvu lisää loisia eli ekinokokkeja
– On vaikea tietää, miten tilanne kehittyy, mutta hirviekinokokki pelottaa tällä hetkellä eniten.
Ruokaviraston mukaan hirviekinokokkiloinen (Echinococcus canadensis genotyyppi 10) on pieni heisimato, joka luonnossa aikuisena elää suden suolessa ja toukkana hirven, poron tai metsäpeuran keuhkoissa.
Sudet ja koirat saavat tartunnan syödessään hirven keuhkossa, joskus myös maksassa, olevan toukkarakkulan. Koiraeläimen suolessa toukkarakkulasta kehittyy aikuisia heisimatoja. Madot tuottavat munia, jotka pääsevät ympäristöön ulosteissa.
Hirvi on väli-isäntä, joka saa tartunnan niellessään ravintokasvien mukana madon munia.
Ihminen voi saada tartunnan hirviekinokokkiloismadon munista, joita on esimerkiksi loista kantavan koiran turkissa. Oireina voi olla kipuja, jatkuvaa yskää, kuumetta ja ihottumaa. Keuhkoihin pesiytyvän toukkarakkulan repeäminen voi aiheuttaa pahimmillaan kuoleman.
Juttua korjattu 14.11. klo: 22:03. Jutussa kerrottiin alun perin virheellisesti, että tutkija Nygrénin mukaan hirvien määrän kasvu voi lisätä tauteja. Tosiasiassa Nygrénin mukaan susikannan kasvu lisää loisia eli ekinokokkeja.